Aamupäivä, ja iltapäivän alkupuolisko mäni ratevasti, mut iltaa kohen alko tulemaa Uunon nokille ja kovemman jälkee tuolta Esterin suunnilta.
Miehän aikastin iltapäivään tuota muonanjauhantaa, ku aattelin, että kipasen pyörällä pikku palauttavan lenkuran tuolla Guardamarissa. Tais Kyl olla vähempi palauttava, mitä aluks aattelin.
Täkäläiset sammakkomiehet oli ennustellu vesisadetta tälle päivälle, mut aurinkohan täällä paisteli koko päivän, vaikka vuoristoijen suunnilla pilvenköriläitä kyllä oli enempi ku muina päivinä.
Putkiukot käi korjailemassa vuotavaa WC:n pönikkää, ja sitte ripijä läskin paisto ja vanhan potun käristys ja jatkeeksi yks tonnin painonen kalasäilyke. Niillä lähettii luonnonpuiston suunnille.
Pilvijä keräänty ympärille ja Guardamariin helposti vielä kuivin jaloin. Ennen majakkaa sain sotkettua yhen kalamiehen siimat, ku se tarttu miun reppuun ja turismopyöräilijä ei oikeen tainnu siitä hommasta huippupisteitä noukkia reppuunsa.
Majakalla yritin viteointija, mutta tuuli niin perusteellisesti, et siinä ei kuulu ku Uunon epäselvää korinaa, senverta oli jo kääkkäki vissiin piipussa.
Sitte kiivasta polkemista tyhjien rantakuppiloijen ohitte, ja kylän tälläpuolen ensimmäiset salamaniskut ja suuret jalkarätin kokoset vesitipat Uunon hikiselle nahkalle.
Ennen korkeinta kukkulaa olevassa Pinja pusikon ylämäjessä toppasin kokonaa ja nykäsin niskoille pitkähihasen paijan likomärän T-paijan jatkeeksi.
Esteri varmaan heitteli kaikkijen kavereijesa kanssa kaksin käsin vettä takalauvotuksistaan ku alamäkee paahoin satane lasissa salamoijen seassa. Pysäkit ja sillanaluset oli pyörämiehiä ja naisia täys, mut Uunon ainut päämäärä oli päästä vaan hengissä mörskälle mahollisimman noppeesti.
La Matan jälkee jo manailin, että en ollu laittannu repussa olevia rikoitaki päälle sillo ku paijan laitoin. No eipä kastu nytte ku sortsit.
Ei tarvinnu ees lähtee nyt oikomaan luonnonpuiston kautta, ku miun Uutukainen on köyhän miehen malli, eikä siinä oo lokasuojia.
San Jaimen alamäkee ku päästelin, etupyörä lennätti mahtavan paskavesisuihkun suoraan päin Uunon likasenmustaa taulua, ja takapyörä ruiskutti saamaa ainetta selkäpuolelle.
MAHTAVA OLI MENO JA MEININKI.....VAIKKA PALALAIKKA EI SOINUKKAAN....MUT HAISI KUMMISKI SAMALTA...
Kotikujille Sitte ku pääsin ei haitannu enää yhtää, vaikka kaikki La Siestan ja Tsapparallin veet oli keräytynny tuolta mäeltä 10cm paksuuvelta tuoho viimeselle kujalle...
Oliko tässä Uunon toimituksessa nyt taaskaan järkiä? En tiije, mut nytte hymyilyttää jo ittiäki suihkun ja rättiläjän pesun jälkeen. Ja huomenna paistaa aurinko, Se on mukava Se...
Kaatus nyt ees jompikumpi.....
