Härski taideteos

Uunoilumaisemia...

Miun oli ajettava alas koko halkomatehas raaka-ainepulan takija. Toissa iltana aiemmin nostettu kapasiteetti laskettiin normaalitasolle ku naapurissa oli tarvetta nostaa kilpailevan halkomatehtaan kapasiteettia.

Mie laskeskelin, että tulee ylituotantoo ja hinnat romahtaa, joten hiissasin kapasiteetin nostoon tarvittavan kaluston naapuriin...

Tänää oli sitte nostettava kuivauslaitoksen kapasiteettia ku sekin alko käymää pieneksi. Rakensin kokonaa uuven tehaslaitoksen ja käyttöönotto suju mukavasti. Tuulinen ja viilee sää karkotti ylimääräsen imppausporukan jonnekin muualle.

Lenkkipolkuja...

Luonto oli nurin nysvätyn raaka-ainetangon latvukseen muotoillu härskin taideteoksen. Sen mie otin talteen ja osin kuorin vesurilla ja kyllästän ja istutan kartanolle ihmisten ja uunojen ihhailtavaksi.

Härskiä...

Huomisesta ei oo huolta, enkä tiije mitä teen, mutta jos hengissä herään vois vaikka heittää voltin ekaks ennenku jotaki muuta keksin...

Kapasiteetin nosto

 

Jos tämmöstä venettä joku kaipailee, voipi ottaa yhteyttä polliisiin tai Uunoon...

Eilen joutessani osallistuin hyväntekeväisyystyöhön, vaikka jo eläkkeellä rötkötän. Tuossa likeellä on rötkötelly jo usijamman ehtoon airoton ja soutajaton venho vappaana laineijen liikuteltavana.

Soittelin pelastuslaitokselle, ja ne soitteli sitte miliisilaitokselle ja sitte minnuu kysyttii voisinko venhon hinailla paremmalle hollille mantereelle. No mie lupasin sen tehä. Miliisit sitte vielä soitteli, että voisinko lähetellä tietoja venhon tunnuskilvestä ja mie senkii vielä tekasin.

Tännää sitte vanhuus otti taas oman veronsa. Meillä oli meininki käyvä Iitijän lavalla eläkeläishumpalla. No sinne ajeltii....paikka sattu nytte oikein valituksi, mut perhana päivä ei ennää sattunnu...ei siellä mittää humppaa ollu tarjolla ainakaan tänään....vähän korpesi...

No Rouva-Uuno jatko siitä konepyykin pesuun ja mie lähin venholla halkomatehtaalle tuuniin.

Pikkusen söin ja join enste ja sitte käynnistin teollisuuslaitoksen. Tuo Uunon laitos ei oo sähkökäyttönen ja suomalainen laatuvirma Fiskars on toimittannu sen kaikki laitteet.

Alko olla selvää jo Uunolleki, että Uunon aika loppuu kesken, ja osa raaka-aineesta jää kokonaa käsittelemättä, jos ei tehtaan kapasiteettijä saa nostettuu millään.

Mie sain sovittuu laitevalmistajan kanssa tarvittavan kaluston hankinnasta ja käin tuosta muutaman sadan metrin päästä hakemassa vähän järijämmän halkomatehtaan kaluston....homma alko luonnistamaan paljo ripijämmin.

Tehtaan raaka-ainetoimituksissa oli ongelmija, ja laitoksen joutu nyt perustamaan ihan likeelle raaka-ainelähdettä. Suurin syy siirtoon oli siirtokaluston kuljettajan varaosan (tyräverkon eli -ritilän) saantiongelma. Varaosaa ei tähän hätään oo saatavilla ja varaosan asennuksessakin on ongelmia...

Tehtaan käynnissä pitämistä haittasi nyt liika vapaaehtoistyövoima, mikä on nykysin melkosen harvinaista. Ilma oli sakijana maan uumenista heränneitä lentävijä erimakusija olioita.

Miuta alko kyl epäilyttää vähän halusiko ne kaikki ollenkaan Uunoo jelpata? Välillä tuntu ihan siltä, että ne pitkän pitkillä imukärsillään tavottelivat vaan Uunon makijaa luuydinnestettä, jota ne koko ajan yritti Uunon nahkan läpi impata.

Liijasta työporukasta johtuen, tunnin yhtämittasesta tehastyöskentelystä piti pittää päälle juomatauko, ja sitte vähempihikisenä käynnistää tehas taas uuvestaa.

Illansuussa yritin yskii itteni mantereelle ja lönkyttelin baarille kahville....jalat ja koko kääkkä on edelleen väsähtäneet. No oman veronsa tehoista tietysti viepi tuo teollisuuslaitoksen käynnissäpito...

Laitoksen valmiita tuotteita oottamassa kuivatuslaitokselle siirtoo...

"Risu"-savotta

Uunon "risu" kylellään...ja Uuno myös, mutta ei näy kuvassa...

Ratevasti on tuo aika taas kulahtannu. Sunnuntai-iltana vielä kaikesta väsymisestä huolimatta illalla nykäsin konesahan tulille ja rytistin nurin latvastaan vaurijoituneen (niinku Uunokin)
"risun" tuosta "vierasmajan" takkaa. Täällä nuo "risut" alkaa jo olla semmosia, että mettäkoneetkaan ei niille mittään maha. Tällä "risulla" oli ikää reilut 10 vuotta enempi ku Uunolla ja paksuutta vielä 35 pölkyn jälkeenki 15". Uunon pikkusen, mutta pippurisen sahavekottimen terä ei ennää yheltä puolelta ylety noita "risuja" katkomaan, vaan puuta pittää ympäri laukkoa hevosen lailla ennenko "risun" kylelleen saapi.

Siinä on Uunolle "silppuamista" moneksi päiväksi. Nyt on tuo tyrätilanne sillä mallilla, että en ees yhtä pölkkyy ruppee kottikärrilöihi nostelemaa, vaan pilkon pölkyt pelipaikalla ja hiissaan sitte klapit tuohon liiterin viereen, ja ehkä annan niijen kuivuakin siinä?

Maanantaina kyllä uni maitto, ja parin tunnin kauneusunetki nykäsin vielä iltapäivällä....ei ollu toivottua vaikutusta. Sama vanha ruttunaama minnuu katteli unijen jälkeenki peilistä.

Tänään jo sitte melko hyvässä vysiikassa Satulle kahville "läskikumilla" ja siintä Taavettiin kaupoille. Rouva-Uuno tuli autolla perästä. Takatullessa venhon tankki täyteen ja veneellä takasin saareen "lepäämään". Perse oli toipunnu jo aika hyvin sunnuntaisesta.

Illan suussa vielä venholla mantereelle ja yrittelin pientä juoksua....jalat ei vielä ihan ok, mutta huomenna varmaan jo ovat?

Terwahölkkä ja -maraton, Oulu. 23.05.2015.

Mie lauvantaina aamulla klo 2:00 heräilin ja raijasin kisaromppeet ruunaan ja pientä muonaa heittelin vattanahkojeni täytteeksi ja sitte ruuna liikkeelle kohti Oulua. Siellä olin ilmottautunnu jo poikkeuksellisesti tavoilleni ennakkoon puolimaratonille.

Aamu oli lähtiessä mahtava keliltään. Lähes pilvetön taivas ja mahtava aamuruskokin ilmaantu pikku ajohetken päästä. Mukava oli ajella aikasin ku oli teillä vaan vähän liikennettä.

Pysähyin tunnin välein ja juoksin muutaman minuutin joka pysäkillä. Ouluun kerkisin kymmenen maissa.

Keli oli kerinny muuttua toiselle äärilaijalle. Lämpötila +10 ja tuulta 10m/s.

Auton sain mukavasti parkkiin kisa-aluveelle ja sitte jo hyökkäilin änkyttelemään numeroita ja sippejä ynnä muuta kamaa kisa-keskuksesta. Numeron liimaaminen paitaan ja sadetakki päälle ja verryttelemään.

Onneksi ehin ajoissa paikalle ja sain verryttelyn vejettyy läpi pitemmän kaavan mukkaan. Mietiskelin juoksenko keykäsemmillä New Balanceilla vaiko Adidaksen Boosteilla ja päädyin nyt keykäsempiin....heh...kisan aikana kyl selvis, että valinta oli VÄÄRÄ. Saje ja myrskytuuli sai miut pistämään pipon päähäni ja hihattoman urheilupaijan päälle ylimääräsen T-paijan....ONNEKSI.

Kellon kanssa oli ongelmaa ku satelliitit kateissa, mutta löyty ne sieltä viimesellä minuutilla. Sitte jo alettii lätsyttelemää jalkoja vesilammikoissa. Alku oli Uunolla nyt liijan kova....eka kilsa 4:09 ja viis ekaa kaikki alle 4:20 keskivauheilla....olin siinä vaiheessa oman sarjani kakkosena. Reilun vitosen vetistelyn jälkeen jalat oli likomärät ja niitä rupes palelemaan....ja lisää oli luvassa "lunta tupaan"... alko satamaan rakeita ja tuuli vaan ylty.....ja molemmista jalkapohjista hävis tuntoaisti lähes kokonaan. Vasemman jalan alla tuntu semmoselta niinku siellä olis ollu yhen sentin vahvunen keppi kengässä poikittain.

Kympin uinnin ja vilvottelun jälkeen rupes jo keskeyttämisajatuskin painamaan päälle noiden tunto-ongelmien takia, mutta järki sano, että se ois ollu katastrohvi....ku liikkeessäkin alko jo kohmettumaan runko ni pysähtymällä kokonaan ois kyl ittesä saannu jäätymään pystyyn....joten jatkoin koko ajan hyytyvää kulkuani maalia kohen.

Sinne lopulta mieki eksyin maalialuveelle olosuhteet huomijoijen ihan ok suorituksella ajassa 1:35:17, ja sijotus oli kolmas.

Maalissa yritin avata kohmeisilla kätösillä käteeni lykättyvä juomapullova...ei onnistunnu sekkään...piti kysellä apuva siihe ylleisöltä....ja sitte sain nieleksittyy pyllon tyhjäksi ja ruunalle nopeesti kuivaa rättijä niskoille ja suihkun etiskelyyn. Sinne ko pääsin, vilkasin niitä tunnottomia jalkapohjia.....heh...molemmat oli ihan valkoset väriltään eli jäätymispisteessä....se kohta, jossa oli tuo keppi tuntemus oli ainoa normaalivärinen alue....äkkijä kuumaan suihkuun ja siellä viihyin kyllä pitkään ja sain värjättyy jalkani pakastuslämpötilasta toimintakuntosiksi ja normiväreihinkin lopulta.

Ollilla oli kovasti kiireitä Petristä puhumattakaan, mutta Olli kerkisi kahvit tarjoamaan kiireijen lomassa Veli-Heikille ja miulle "lentävässä teltassa". Tuli hyvään saumaan...kiitos!

Hansi oli juossu täyven maratonin ja tuloksena kakkostila Tepon jälkeen omassa sarjassaan. Heidin kannustukset kyllä juottopaikalla oma pääkoppa jo usvasena noteerasin....heh. Jarmo voitti puolikkaalla oman sarjansa olosuhteet huomijoijen mainijolla ajalla ja 1:20 alitus onnistuu varmasti myöhemmin paremmissa olosuhteissa. Antti juoksi ja yleisessä hyvin 3:07 ollen nyt sijalla 15. Veli-Heikki juoksi myös voittoon omassa sarjassaan.

Kaukolla oli huonoo tuurija...takanta tullut juoksija oli polkennu kannoille ja Kauko kaatu ja iski päänsä ja jatkaminen käi mahottomaksi jossaki 7km:n kohilla...harmi homma...toivotaan, että ei mittää vakavampaa käynny?

Miulla oli esissä vielä pitkä ratsastusmatka Kouvolaan ja heti pytinkiseremonijoijen jälkee hyppäsin kovasta tuulesta huojahtelevan heppani ohjaimiin ja kannustin sen kohti Kouvolaa.....sinne ei nyt ilman vaikeuksija selvitty. Tuossa Heinolan kohilla ku Jyväskylästä tullaa on muutaman kilsan pätkä ajettava moottoritietä ennenku Kouvolaan käännytään....sitä 120km/h nopeutta ei polle nyt kestänny, vaan jotaki tapahtu???? Kojetaulussa rupes vilkkumaan kaiken väriset joulukuusen valot ja veto loppu lähes kokonaan ja heppa rupes tärisemään....vilu oli silläkin vissiin....voi perhana ....matkaa vielä omalle korsulle 70km....no sain kuitenki suostuteltuu konin pitämään ittesä hitaassa liikkeessä 50-70km/h....ja kolmosta piti kaivella ylämäjessä jo kehiin, että ei ois kokonaan hyytynny.....no korsulle kuitenki pääsin yhen maissa aamuyöllä...heh....MAINIJOTA.

Sunnuntai-aamuna sitte kaivoin tallista paljon paljon varmatoimisemman "läskikumipyöräni" ja polkasin tänne mökille Kouvolasta....perse pikkusen hellänä tosin.

Kisareissu oli kyllä MUISTIINPAINUVA...Mahtava oli kyllä viilinki, vaikka olosuhteet oli nyt poikkeuksellisen haastavat....ja mahtava oli kannustus...Ens vuonna uuvestaan, jos ollaan terveenä. Kiitos järjestäjille...kovasti varmaan työtä teetti ja olosuhteet lisäsi tekemistä. Mie oon jo ollu herreillä useemman tunnin....lämmitelly korsua...hakennu puita ja syönny....nyt kahvin keittoon....ja ruunalle tilailemaan taas remonttiaikoja.....

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Iltalenkki

Tulihan se eilisenkin sadeaamun jälkeen pouta ja ihan mahtava iltakeli. Aamupäivän sajetta pijettiin Risulahen tanssilavetilla. Kympin maksavaan sissäänpääsymaksuun sisälty kahvia leipää ja erilaisija leivonnaisia....hinta oli kohillaan.

Iltalenkki mäni täysin pilvettömässä ja tyynessä kelissä. Juoksasin kiihtyvällä vauhilla kirkon ylämäkkeen....takasin vaihtelevilla vauheilla....

Sitte taas lämpöselle saunalle...aurinko oli jo painunnu taivaanrannan taakse....

Puskapaskamahollisuus ja rengaslihaksen kuristusharjotus

Sunnuntai oli semmonen päivä, että ois voinnu muutaman tunnin siitä hyvillä mielin jättää vaikka elelemättä, senverta korpesi usijampaan otteeseen.

Miulla oli meininki männä juosten Satulle kahville ja siiitä sitte myös takasin. No venholla lähin tarvittavat vetimet niskoilla mantereelle. Soutuhommahan ei nyt näillä tyrillä oikeen maistu, joten moottorivoimalla köröttelin.

Rantaan ku venhon keula karahti, rupes työntämään vettä yläilmoista....senverta on täällä mökillä saannu värjötellä kylmissään, että kahvireissun päätin myös tehä heppakyyvillä....no Satulle ku pääsin, sajehan tietysti lakkasi ja kahvin jälkeen takasin rantaan.

Siintä lähin sitte lenkuttamaan, mutta kilsan päästä alko taas kenkuttamaan. Paskahätä alko painaa päälle ja sitä itteesä housuihin. Kahen kilsan päästä piti kääntyy takasin ja jalat ristissä ja rengaslihas mahollisimman supussa alko takasin rantaan kävely. Oishan se puskapaskamahollisuus ollu hätävarakeinona takataskussa, mutta se ei kiinostannu yhtään, ku tuntu että ulostyöntyvä kama saattaa olla melkosen vetelää, ja takalauvotuksen lankkaukseen oli käytettävissä vaan luonnontuottehia.

Taistelin itteni venholle, ja rengaslihas edelleen melkosessa jännitystilassa moottorikyyvillä ja hanat kaakossa saareen. Ylimääräset palttoot lenteli jo ennen huussia pitkin kartanoo ja Rouva-Uuno kannusteli naurun säestyksellä Uunon lopputaistelua.....kerkisin ihan viime tipassa tyroksikannelle.... Huh ku helpotti...

Senverta tuosta Kanadalaisten voittosasta lätkän pelluusta mieki intoilin, että ostin juhlan kunniaksi Ksylitoli Jenkkijä, vaan enpä tienny ostaessani, että "lainavehkeillä" ei kuuskakkosen niitä kannata ylenmäärin ruveta rouskuttelemaan.

Rouskutuksen lomassa suussa tuntu semmoselta, että iso kivenmurikka on ollu purkkapussissa. Kaiveskelin kiven kitusistani ulos ja totesin, että muovinen hammashan se siinä minnuu kattelee, kaikkine ruuvinpätkineen. Vastaavasti kielellä ku kokkeili ni yläleuvassa oli muovimurikan kokone tyhjä tila. Siihe loppu miun lätkävanitus tällä kertaa....sylkäsin ne loput kumitki suusta, enkä niitä ennää oo ainuttakaan purru....heh ku ei oo kalustoo millä purra. Nytte lisäksi on poskilihakseen tullu kippee nirhauma, ku kraaterin terävät reunat on sitä päässy jyystämään.

Ajat on saatu tilailtuu "kalustoremonttiin" ja "tyrätestiinkin". Nytte lähen laittamaa saunan pesuveet lämpijämää valmiiksi....heh ja manteteelle taas ehkä rengaslihaksen kuristusharjotuksiin....

Tyrät rytkyen...

Tyrät ja mettä on tänää rytissy kovemman jälkeen.

Ekaks verryttelin ja kaatelin päätuvan eestä koivun raaskun. Pätkin pieniksi ja sitte mänin rannasta kaatamaan kuivuneen männyn.

No sehän jäi tietysti konkeloon ja sitte mäni homma hankalaksi ku tyrät ryskyen koitin sitä konkelosta irrotella. Apuosasto toi rautakangen avuksi ja hiki virtasi jo solkenaan. Paikka oli tuossa rantatöyräällä ja jos runko siitä kumoon kellahtaa ni tyvi nykäsee ison pompun ylös.

Sain sen kuitenki viimein kylelleen ja ite kannon nokkaan huohottamaan just ennen ku apujoukot kerkisi kannustamaan Uunon uunoiluva.

Siintä pistelin rungon pölkyiksi ja pilkoin pieniksi siinä pelipaikalla. Sitte jatkoin oksasaksilla risusavottaa....

Senverta huimasi tuo homma, että mantereen lenkki häipy mielestä lähes hetkessä ja tuikkasin saunan tuleen ja siinä sivussa rättilöijen ja omanki nahkan pesuun....

Hyvä Kanada, ainaki ekan erän jälkeen...

Ilmottauvuin Oulun Terwamaratonin puolikkaalle...jos on halukkaita ni kyytiin mahtuu?

Sauna-kohvi

Eilen lähin polkemaa läskikumipyörälläni mantereen hiekkateitä kirkolle.

Mukava oli vaihtelevassa maastossa ylämäissä oikijalla peukalolla lykkijä pinenpää vaihetta kehiin ja alamäissä vasurikäjellä isompija kehiin.

Kirkolta käännähin vasurille Suoanttilan suuntaan Kirkkotietä pitkin. Luumäjellä on hiekkatiet paremmassa kunnossa ku "Suur"- Kouvolan hoitamattomat asvaltit. Pinta oli lähes pinnotetun veronen, vaikka tuolla läskikumipyörällä on mukava ajaa hiekallakin.

Ennen Suoanttilaa n.12km:n kohilla pinta sitte vaihtu asvaltiksi ja keli sateiseksi.....eikä mukana ollu veenpitäviä kamppeita. Onneksi ei vesipaiste kauaa kestänny ja aurinkoki välillä paisteli.

Sitte käännyin vasemmalle Jurvalan suuntaan. Jurvalan kohilla toppasin baarille ja sen ovesta sissään. Nytte en sauna-kahvija tilannu vaan tilasin rutikuivan kurkun vaatimuksesta sauna-kohvin niin isoon sammijoon ku baarissa oli mahollista tilata.

Sauna- kohvin kanssa ei kurkku kauvan kurnuttannu ja jatkeskelin vajaan vitosen mittasen loppumatkan rantaan venholle......ja saunaan.

"Normipäivä"

Uuno vietteli juhlapäivää kovinki juhlalliseen tapaan. Aamulla oli pakko sateesta huolimatta venhoilla seilata mantereelle ja polkee pyörällä Taavetin centrumiin, ku muonavarat oli ehtynny minimiin.


Ruunalla ratsastus ei nyt tullu kysymykseen, ku olin "hävittänny" ruunan avvaimet. Perkele tää "alkava" Alzhaimeri ottaa jo koville tässä esivaiheessa. No nöyränä pyöräilin sateessa ja vastatuulessa Satulle. Siellä aamukahvit ja sitte jatkettii alakulosta matkaa. Tuo perkeleen ritilöimätön vasurityräki alkaa olla jo siinä kunnossa, että harkihen telakalle mänöä? Yhtää ei kyllä kiinnostasi koko "tyriminen", mutta arvauskeskukseen jo alennuin soittamaan. Voiha se tietysti olla maksa tai munuvainen. mikä siellä huvikseen viheltelee Uunolle, mutta tuntemus on kyllä tutun olonen muutaman vuuven takasesta rojektin alusta, joka ei sieltä mukavammasta päästä ollu.


Muonat ei reppuun sopinnu ja tuskasaa oli sitä läjää venholle raijata. No sitte kovilla myötälaineilla mörskän lämmityksee ja repun sisällön vajeentamiseen ja kastuneijen rättilöijen kuivaukseen.


Sitte tuuli vaan ylty ja vettä roikki rapijasti, ja aattelin jo monta kertaa perua toisen mantereelle rynnistykseni, mut kanniskelin veet saunalle ja laitoin vesipadan ja saunan uunin tulille ja venhon pökkäsin vesille.


Mantereen puolella oli sitte vuorossa sajevehkeijen taltijointi ja saapasosaston vaihto lenkkareihin ja muukin rättijen vähennys . Kovasti jo väsytti tää kaikenmoinen seuhtominen ja juosta en sateessa jaksannu ku 4km....jatkoin kuitenki VL hommilla toiset 4km ja sitte välillä kävelin ja hölkkäsin. Venholle kerkisin aika sipissä. Onneksi lisävaatteet oli tallessa ja venho kiivaasti vesille...paleli pirusti vaikka nahkarukkaset ja tumput sain kohmeisiin kätösiini aika ripijästi.

Kämpiltä hain valkkariputelin ja rippasin ylimääräset rätit niskoilta ja vielä lämpösen saunan ylätellingille hytisemään. Muutaman valkkarisiemasun jälkeen alko jo veri kiertelemää suonissa ja olotila helpottu. Kuselle ei kyl pystynny mänemää ilkosillaan, ku myrskytuuli viilensi nahkan liijan kylmäksi ja tuli heti oven suussa pakit usijamman kerran.


Kämpällä sitte piti viritellä "rätti" tuon "korsteenin" suojaksi, ku aamusella mörskä on kovalla tuulella aika vilpone...mie käyn hetekalle ...

Oli kyllä ihan mukava Uuno-juhla...heh...ainaki näin jälkikäteen.

SM-Maastot 9.5.2015. Imatra

Olosuhteet ja reitti olivat mahtavat.
Olipa taas mukavat pari päivää, mitkä sain vietellä tuolla Imatran suunnilla SM- maastoissa.

Mattihan oli varaillu hyvät majotukset Hotelli Vuoksenhovista. Oli mukavalla helppopääsysellä paikalla "jokitörmällä". Sinne vois männä joskus muullonki majailemaan.

Rovaniemen Road Runnersien mahtavaa veterasnijuoksijakaartija vasemmalta: Matti, Kauko, Leino ja Paavo.

Miehän lähin sinne ajoissa mökiltäni köröttelemään perjantaina iltapäivällä. Ilmottauvuin majotukseen ja kytistelin Rovaniemen mukavan porukan ajelua paikalle. Pojilla ja tytöillä on kyllä into ja asenne kohillaan, ku viittiivät tuolta "keskisuomesta" saakka ajella juoksemaan tänne etelän syrjäkylille.

Sieltä sitte tulivat Matti, Kauko, Leino, Paavo ja Tytöt ilosella mielellä. Autossa ei ratijoo tarvi paljo aukasta ku juttumies Leino on mukana, sen voin kuvitella helposti.

Sitte kapsäkit mörskiin ja lähettii hakemaa kisapaikalta numerot ja kyykkäämään reitti lävitte pariin kertaan. Pienten sählinkijen jälkeen saatii ittemme listoille varmisteltuu ja nuperot ja sipit kassiloihin. Takasin mörskälle kaupan kautta ja hyvissä ajoissa hetekoille.

No yöllä miulle käi taas Uunot ja heräsin jo puol viis....no siinä oli aikaa sitte liimailla numerot Matin ponsoroimann kisapaitaan ja kiinnitellä sipit tennareihin ja hermoilla muutenki kamojen kanssa.

Pikku pätkän käin kirpeessä aamuilmassa hölkkäilemässäki Vuoksen toisellaki puolella. Sitte paloteltii aamut ja hersyvät herjat lenteli mukavasti ilmoille ja Uunoki sai nauraa tyrät rytkyen maha kippurassa koko aamupalan ajan.

Matti käi nakkaamassa Leinon ja Paavon kisapaikalle ko niijen lähtö oli tuntija aikasemmin ku Matin, Kaukon ja miun.

Sitte myökii luovuteltii kämpät ja köröteltii kisapaikalle. Kerittii kattomaa Leinon ja Paavon juoksuaki. Leino veteli mukavasti ylivoimaseen voittoon M70- sarjassa. Loppukiri toi rakoa seuraavaan lisää kymmenijä metrejä. Paavo oli 10. samassa sarjassa.

Onnea Leinolle hienosta voitosta ja Paavolle hyvästä juoksusta.

Sitte myöki verryttelemää Matin ja Kaukon kanssa. Mie käin välillä liikoja "löylyvesijä" viskaamassa sinisessä muovimajassa ja kohta könyttii Koolinki- huoneen kautta varusvarastoteltoille ja jatkettii verryttelyy Uunoki muun joukon jatkeena.

Kelihän oli mainio...+10 astetta 5m/s tuulta joka ei kuitenkaa siellä mäkijen ja mettän keskellä kettää haitannu ja aurinko paisteli mukavasti.

Sitte lähettii matkaan M60 ja M65 veteraanot samalla kertaa. Meillä oli 2km:n lenkki kierrettävänä kahteen kertaan. Tanner tömisi ja Uunon tyrät ainaki rytky ku ekaa mäkijä ylös kyykittiin Uunolle liijan kovalla vauhilla. Mäjen päällä en ollu keulaukoista kovin paljoo jälessä ihan Matin ja Kaukon lähituntumassa. Kauimmaisen kääntöpisteen mäki vielä mäni mukavasti, mutta se viimene monttu ja sitä seurannu viimene kinkama jo mäntii lähes nelivejolla. Loppulaskussa sai kuitenki sen verta elimistön ja ruumiin jäämistön palautettuu, että jakso kyllä seuraavan kierroksen ekan ylämäjen vieläki juosta. Toisesta kierroksesta ei sitte paljo muistikuvija ennää jäänny Uunon hatarasti kieppuvalle kovalevylle, mutta lopun vielä jakso kuitenki maaliinki asti hoippuroija ku kerta tuloksissa olin listoilla..

Paperit näytti, että olin M60 sarjassa 14. jossakin pyolvälin kohilla. Olin vaihteeksi erittäinki tyytyväinen juoksuuni usijamman persuksille männeen kisan jälkeen. Kauko pääs M65 sarjassa mitaleille Kunkku-Kaukon ja Paukkosen Markun jälkeen.

Kovasti Onnea koko porukalle!

Matti oli hienosti viijes M60- sarjassa. Joukkue-kisassahan myö saatii SM-hopijaa. Kiitokset siitä kuuluu Matille ja Kaukolle ja Uuno pääs pootijumille siinä siivellä.

M65- ilonen mitalistikolmikko, vasemmalta: Markku 2. Kauko 1. Ja Kauko 3.

Palkintojen jakelun jälkee oli sitte vuorossa lehdistö haastattelu. Harmi ku Leino ja Paavo johonki livisti eikä niitä löyvetty lehistölle mittää sanomaa....sitte jo suihkun jälkee piti Uunonki livistää Luumäkijä kohen....

Pressitilaisuus...

Kiitokset hienoista hetkosista Rovaniemen köörille tyttöjä unohtamatta....ja muilleki tuttuille.

Tulokset löytyy TÄÄLTÄ.