keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Kisoja mukavasti...

Kattelin tuossa noita seuraavien viikkojen kisoja...mukavasti olis neljät kisat putkeen lähimaastossa alle 25km:n etäisyhdellä mörskästä. Pyöräpelillä pääsee hyvin, jos ei autollista väkee seuvulle ilmaannu lähiviikkoina. Tuohon Rojalesin kisaanhan ollaan jo ilmottauvuttu ens lauvantaina. Puolikasta voisin ajatella juoksevani tuolla Pinosossa 15.11.2015? No saapi nähä?

 10.10.2015 Dolores. 7km
 18.10.2015 San Fulgencio. 10 km
25.10.2015 Benejuzar. 10km

Pikku hetkonen hetekalla


Eile tuli iltapäivällä läpsyteltyy 16km:n kiekura tuolla luonnonpuistossa.

Aamusella lähettii tännää kävelemää La Matan markkinoille. Sieltä koukattii kiinanmiehen kauppaan hakemaa polkupyörään valoja. Hyllyssä oli yks kappale sopivija ja sen koppasin kyytiini ja kassalle. Halusin kassahenkikön aukasevan paketin ja laittavan siihe patterit myös sissään, ni samalla tuli tehtyy tuotteelle käyttökunnon tarkastus. Hyvä, että tällee toimin, nimittäi vekotin ei ollu käyttökuntonen. Toisessa pariston päässä ei ollu ollenkaan nastaa, ja valaisimmee ei valoja ilmaantunnu.

No sitte piti tyytyy ottalohkovalooon. No saahan senki tarvittaessa omalla ottalohkohihnalla köytettyy pyörään kiinne, jos miliisi sitä ruppee vaatimaan. Mie oon toistaseksi pijelly valoja vaan ottalohkoilla, eikä siitä vielä oo moitteita virkavallan taholta tullu.

Sitte lompsittii mörskälle takasin. Matkaa tuli tusinan kilsan verran lompsutteluu...nytte on hyvä olla pikku hetkonen hetekalla. Reikäne sisäkumi pittää vielä saaha paikattuu ennen lauvantaina polkupyörillä tehtävää Rojalesin kisareissuu.

Kattelin tuossa jo muitaki kisoja ja niitä tuntuu kyl löytyvän pyöräilymatkan päässäki....pittää vielä tarkentaa kalenteri kunhan saapi kokemusta tuosta ekasta "pyöräjuoksukisasta".

maanantai 28. syyskuuta 2015

Messevää

Senverta messevää oli eilisellä kisaretkellä, että änkesin jo uuteen rynnistykseen heti ens lauantaina. Hommaa vauhitti myös se, että kisa on tuossa ihan likkeellä Rojalesissa, jonne on tarkotus sotkee pyörillä.

Matkaa tullee sinne 15 kilometrin verran. Kisamatkana miulla on 10km, joka juostaan kolmena lenkkinä (1,6km+2x4,2km) Rojalesin keskustassa. Kisahan tarttailee auringonlaskun aikoihin ja takasin tullaa sitte ihan pimmeessä.

Mikko oli jo varmaan "ilmon" jo ystävällisesti sissään heittänny, kun sieltä jo heti tuli ennakkovahvistus. Hyvältä näyttää.

Aamulla kävin vitosen juoksemassa ja homma mäni odotuksija paremmin. Kyl tää tästä vielä alkaa suttaantummaa, kun nuo vaivat vaan pysys aisoissa ja mielummin niijen sisäpuolella...

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Redovan 27.09.2015



ONNITTELUT HANNELLE!

Se tuli sitte lopetettuu tää 3,5 kuukautta kestänny selväjärkinen kausi Uunon loppuelämässä....no sanosin heti, että kyllä kannatti alkaa taas järettömäksi. Niin oli kertakaikkisen mukava retki tuonne Redovaniin. Siellähän oli tarjolla vitosen ja kympin mittaset kilpajuoksut. Paikkahan on tuolla Orihuelan likkeellä, vuoren juurella ihan hulppeissa maisemissa. Jyrkkä, pystysuora vuoren rinne kohovaa ihan kylän takana ja vuoren suuntaan maiseman ja taivaan peittää tuo jyhkijä vuorijärkäle.
 
Redovanin taustalla vuoristoo piisaa.

Meitähän oli kolme rautasta persoonaa nyt mukana retkellä: Hanne, Jore ja Asta ja Uuno lisäks rautasen joukon jatkeena.

Aamulla kyykättii kilsan päähän Pariisin petoniaijan kuppeelle ja siintä lähettii kasin maissa ajelemmaa Orihuelan suunnille. Jore ohjasti virheettä vuokraruunan Redovaniin.

Siellä sitte vanhoilla rutiineilla etittii kisapaikka ja käytii Torsaalit noukkimassa ja haistelemassa kisapaikan viilistä. Sitte takas kulkupelille ja kisarätit niskoille. Hanne ja mie juostii molemmat kymppi.

Sitte verryttelemää, ja kintut tuntu ihan hyviltä, ja muutenki oli mahtavaa taas tarttailla. Samat Iberian naamat siellä oli vielä hengissä ja muutaman kanssa "Olat" vaihettii ja muutama muukin Uunon muistama sananen.

Tapojensa mukkaan Uuno ei nytkään tartissa ruvennu isompija tasotuksia antelemmaa, vaan oli ihan eturivin hajuettäisyyvellä.

 Kisa alko taas entiseen malliin ja liijan kovvaa hyökättii ekaan mutkaan. Puolen kilsan kohilla vilkasin Esijuoksijaani ja se näytteli keskivauhtija 4:06. Siintä se sitte alko tasaantumaa (eli hijastumaa), mutta vielä kolmosen kohilla kyyti oli 4:15, mikä nyt oli ilman muuta Uunolle liijan kovvaa kyytijä.

Värvättii meijän porukkaan muutama vahvistus.

Kymppihän juostii kahtena lenkkinä, ja ekan Uuno selätti ajassa n.21:50. Välillä oleva Roketti-Rolli yhistelmä kyl anto Uunolleki kovasti lisäpotkuu 150 desin ja pelin volyymilla soitellessaan.

Seremonijan ootteluva.

Maaliin mie kerkisin ajassa 44:08 tai jotaki sinne päin ja olin sarjassani jossaki seittemän kieppeillä. No se sitte varmistuu vasta virallisista tuloksista. Keskivauhiksi tuli nyt 4:23. Tyytyväine ite oon tähän talvikauven avaukseeni.

Hanne oli omassa sarjassaan kakkosena. YES, ONNEE HANNELLE!

Sitte alko se palkintoseremonija, josta ei ääntä, liikettä ja muutakaan kyl puutu. Koko lavetti oli välillä ihan piripintaan täys väkkee....

Kovasti sopi pyttyseremonijaan väkijä.

Iberijan kisojen parasta antija on kyllä sitte tarjolla rapijasti kisojen päätteeksi. Oli etelän hetelmää, juomisija ja syömisijä senverta, että "Kisut mallillaan" sieltä sitte vyöryttiin kohti autova...

Uuno ootteli kisan jälkeen olutseremonijan alkuu...

Suuret kiitoksen Jorelle ja Hannelle mukavista hetkistä Redovanissa. T. Uuno ja Asta.

Kuvija pistelen TÄHÄN.
Tulokset löytyy TÄÄLTÄ.

lauantai 26. syyskuuta 2015

Vähän pienemmällä


Helposti sai tänki päivän taas venähtämään jo huomisen puolelle. Ei tehnny tiukkaakaan hyvin nukutun viimeyön jälkeen. Niin oli metkaa ja mukavata toimintaa koko päivän ja illan, että koisimaan mänö ei juuri mieleen kerinny tulla.

Senverta on noita uutisijaki tullu seurattuu, että Volkkari-virman tössimine jätti pikkusen naarmun ommaanki kovalevytaltijointiin. Siellä on ollu nyt Uunoja isompi liuta "hoitelemassa" hommija. Mahollisten "säästettyjen" miljoonijen taakse voipi nyt pistää perrään muutaman nollan ja etteen vaihtaa lussamerkin tilalle miinuksen. Eihän tuo asija nyt miulle kuulu ees hiustukon vertaa, mutta muutaman hiuksen verran kalju kyllä valtasi lisäalaa ku siitä kuulin. Luulisi, että nuin ison virman päätöksijä tekevissä elimissä on tarpeeks viisaita immeisijä niitä päätöksijä tekemässä, mutta ei...uunoja on sinneki näköjään palkattu isolla tukolla tössimään...

Huomenna huilataan isolla hoolla ennen kisaa, tai sitte vähän pienemmällä.

perjantai 25. syyskuuta 2015

Elävijen kirjoihin

 
Ei se eile sitte nukuttannu kuitenkaa, mutta väsytti sitäki enempi. Senverta kuitenki iltapäivällä virkosin puolkuolleista elävijen kirjoihin, että sain itteni hilattuu pyörän satulalle ja polkasin "normilenkin", josta tuli n. 22km. Normilenkkihän on: La Mata- Luonnonpuisto- Radanpohja- Alzheimer- Ranta.

Illalla sitte päälle Seratonin Suomikaraoken kolmetuntinen ja ilta oli pulkassa ja Uuno vähän päästä hetekassa. Unta piisas nyt puol yheksää...

Terassikahvit aamusella ja sortsit, tennarit ja rinkkapaita varustuksella markkinoille. Siellä puolen tunnin ryysiminen ja sitte mie lähin ryysimää pientä VL- pätkää suuntana Lidl ja "Hajupuisto" (Parque Aromatica). Siitä Pariisille ja siinä oli hyvä reenailla alamäkkeen mänövä ennen mörskälle tulloo.

Illalla olis vielä tarkotus joku pätkä lenkittää, mut sen näkkee sitte...

torstai 24. syyskuuta 2015

Kolmen euron paita päälle ja kahen euron kalsarit alle...

Kovasti sai jatketta tuo eilinen päivä liikkumisen osalta vielä ehtoopuolellaki. Iltapäivällä muonituksen jälkee käin reilun kympin vielä juoksemassa ja kääntymässä luonnonpuiston portilla. Pariisin 1,5km:n ylämäki oli täyvellä masulla vähän ahistava. No sittehän tuli vastaavasti saman mittane alamäkiossuus. Keskivauhti oli jotaki 5:15 tienoilla.

Siintä sitte suihkuu ja kolmen euron paita päälle ja kahen euron karmeet kalsarit alle ja keho kohti Seratonija. Hyvin kastu paita ja kalsarit 4 tunnin salsasessijosta.

No koko päivän ja illan kestäneestä livakasta liikehinnästä oli seurauksena se, että neljältä oli herättävä ja ruvettava kaurapuuron keittoon....heh...ja sitte oli valvomista jatkettava kahvilla....no eiköhän se ala nukuttamaan ku aurinko tuolta kohta pilkistelee?

Paikalliset "sammakkomiehet" näytti povailevan 26:ta astetta Alicanteen ja 30:tä astetta Murciaan tälle päivälle. Myöhän ollaan siinä mukavasti välimaastossa...

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Kolmen euron investointi

Kyllä tuolla eilisellä "leppuutuksella" oli hyvä, ja toivottu vaikutus Uunon runkoon ja erityisesti "latvalahoon". Tännää oli kertakaikkisen mukavaa eloa...

Aamulla lähin sortsiloissa ja rinkkapaijassa jolkottelemaa La Matan markkinoijen suuntaan. Rouva-Uuno sotki pyörällä. Topattii tuossa Soomi-baarilla kahveilla männessä.

Sitte siintä hyökkäsin Masan mäkkeen...heh...oli ihan mahtavaa juosta lähes kivuttomilla kintuilla! Lämpöne ilma tekkee ylikypsälle ruodolle kyl hyvvää. Siintä jatkettii La Matan lankkupolkuu pitkin markkinapaikalle. Kojurivistö käveltii kertaalleen lävitte ja Uuno investoi täyvet 3 euroo kauluspaitaan.

Sitte käytii kuppilassa istumassa ja Rouva-Uuno jatko rättiläjien levittellyy, ja mie lähin jatkamaa haarojeni levittelyvä juosten Torreviejan suunnille....

Käpäilin lempillä


Eile lämmöt nous yli kolmenkympin ja mie "käpäilin lempillä" koko päivän ja illanki seuvun. Siintä "käpäilystä" oli se hyöty, että nyt heräsin keskellä yötä, eli kolmelta. Pitää nousta keittelemää aamuyökahveja.

Tulevana viikonloppuna, jos ei suunnitelmiin muutoksia tuu, pitäs ottaa ossaa 10km:n kisaan Redovanissa. Paikkahan on tuolla Orihuelan suunnilla, ja lähellä sitä vieläki vähän ottanahkaa rutistavaa Callosa de Seguraa. Siellähän meijät viime tammikuussa "rullattii". No mukavat muistot on kuitenki siitä lainavehkeissä hölkkäilystä, jota jouvuttii harrastamaa Torreviejan kujilla, ku omat pelihousut oli rosmojen hallussa.

No mitä noita vanhoja ennää muitelemmaa...muutenki jo nuo silmätki on niin rähmäset ja huononäköset ilman lisätikkuja, joita tuo muistelemine saattaa mukanaan tuuva.

Mikko oli meijät taas kerran hoijellu kisoihin. Osanottomaksu kisoihin oli 7€ ja sarja näyttäs olevan M50. Varmistukset tuli lähes heti ku ilmotukset oli tehty kisoihin. Mie oon taas nyt alottannu tän velkakierteen....heh johtuuko tää unettomuus nyt siintä?

Linkki kisaorganisaatioon:
http://www.redovan.es/ayuntamiento/concejalias/deportes/carrera/

maanantai 21. syyskuuta 2015

Hetekalle hengittelemään happee

Eilen ei kummempija tänne kuulunnu. Vitonen aamulla nilkutusta ja vajaa kymppi veivuuta kylillä.

Aamulla lähin hiljaksee La Matan suuntaan lönköttämään. Rannalle ku pääsin hyppäsin hietikolle ja jatkoin tallustamistani. Jore ja Hanne oli samoilla asijoilla, ja kysyvät lähenkö kisoihin viikonloppuna. No eipä Uunoo tarvinnu kahta kertaa kysellä, ja lupasin lähtijä. Joskushan se eka kisa tänäki syksynä on juostava....sama vaikka nyt heti...vauhti on katteissa ja kaikki muukin, mutta
millä vauhilla saapi kympin taittumaan....ja kestääkö paikat?

Sitte jatkoin luonnonpuistoalueen portille. Alkuperänen ja Rouva-Uunolleki ilmotettu suunnitelma oli se, että portilta käännyn mörskälle. Sillee se ei nyt kuitenkaa männy, ku Uuno ei voinnu sitä loivaa puistoon johtavaa lankkukäytävää vastustaa, ja se imas miut sinne luonnonpuistoaluveelle...josko pikku pätkän vielä vetelis. No kyl se sitte vejeltii taas koko puistikko sinne näkötornille asti. Siellä suoritin 10min venytyssessijon joka teki hyvvää lysähtäneelle Uunon rungolle. Tuntu siltä, että raatokärpäset jo tuli ihan iholle siinä venytellessä, ja oli rippeesti lähettävä hölköttelemää puistikkoo takasin päin, ennenku kuolon kankeus iskee ja kärpäset isommalla vollyymilla.

Puistikko sitte tultii rivakasti portille ja siinä matkaa oli Esijuoksijaan tullu reilut 16km. Vesipisteellä sitte viihyin tovin virkoamassa ja vettä lapijoin kaksin käsin kaljuun ja osan sain sihtailtuu suuhunki.

Siintä jatkoin 5,5km kävellen Carreteran viertä ja Pariisia pitkin mörskälle, ja heittäyvyin suihkun jälkee hetekalle hengittelemään happee....

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Seratonin sykkivä salsa

Eile käin vielä illan suussa tennareilla vähäsen tepsuttelemassa ennen muonitusta ja Seratoniin lähtöö. Hiljaa juoksin La Mataan ja siintä Vesimyllypuiston läpi Calle Morenalle ja edelleen Pariisille, jonka nimi muuttuu loppupäässä usempaankin kertaan Zorillaksi ja muuksi. Nyt jo lenssun heikentämä ruumis jakso yhtäjaksosesti juosta reilut 7 kilsaa....ja muutenki hidas juoksu maittoi...

Sitte muonituksen jälkee lähettii köpöttelemää kilsan päähän Seratonin sykkivän salsan jytkeeseen. Se sessijo vietii lävitte kahen Danken taktiikalla. Kysseinen kerhohuone, jota auki pijellään yöaikana oli tupaten täynnä. Parketilla ei kaatumaa pääse isommassakkaan huimauksessa. Ikärakennehan siellä on tämmöstä Uunon luokkaa, joilla jo horsmakukkula siintää seesteisenä lähiettäisyyvellä.....sitte jo köpöteltii paita- ja housuhihasillaan kohti mörskää. Täällä ku voipi kuunnella Seratonin Salsaa ilman palsaa. Senverta on luunmukanen lämpötila....

lauantai 19. syyskuuta 2015

Kalterijen sissään


Aamulla rynnisteltii Pinomarin suunnille hakemaa mörskälle lissää kalustoo. Hommaan oli henkisesti jo valmistauvuttu, ja lähes varmaa oli, että kaikkea kalustoo ei välttämättä mörskälle käyttökunnossa saaha. No lompsimaa positiivisen ilmapiirin vallitessa pitkin Noobelia, kohti La Mataa ja Pinomaria. Aamulla selvis sekkii, että toisen pyörän lukkoon ei avvainta ollu. Nehän oli Uuno unohtannu Perslantijaan, ku järettömänä ne oli viime kerralla sinne hiissannu...

Kun oltii puolessa välissä La Matan alamäjessä, tuli Jore ja Hanne meitä vastaa, ja saivat meijät houkuteltuu kahville ja makosille, suoraksi vejetyille munkkirinkelilöille. Vaiheltii siinä kuulumiset ja mukavat juteltii. Sitte myö jatkettii lompsimista Pinomariin.

Siellä murtauvuttii omilla avaimilla asuntoo ja ropsahutettii sähköt päälle ja Uuno mäni maan uumenista hakemaa meijän kahta pyörävärkkiä ja huoltosäkkijä. Kova oli yritys ja ähkinä ja naapurin Manolo tuli jelppimää. Toisesta värkistä piti eturatas irrottaa, jotta sen sai manalasta immeisten ilmoille.

Hyvin pelitti Espanja-Suomi- yhteistyö ja molemmat vekottimet saatiin kahessa kappaleessa ylös.

Sitte alko niijen kasaus. Ensimmäisenä vaiheena oli käsijen ja keltasen paijan rasvaus. Yrittelin sitä kiinan miehen vaksija ketjuihinki saatella, mutta ei se niihi juuri tarttunnu. Kässiin ja paitaan kyllä mainijosti.

Sitte oli kovan ähkimisen jälkee saatu vekottimet kassaan ja renkaatki näytti pulleena pysyvän, eikä pihinää kuulunnu ku Uunon takalauvotuksesta.
Yhen kerran piti kuitenki kääntyy takasin säätelemmää etujarruu. Se saatii pitäväksi ja molemmat sätkyttimet jollaki lailla toimi mörskälle saakka ja vähän ylikin.

Mörskällä oli perssuoli kyl melko pitkällä ku vekottimet piti parvekkeelle kalterijen sissään saaha rosmosuojaan. Pientä säätöö jäi kyl viel huomiselleki, mut paremmin homma mäni, mitä oltii ennakkoon vuntsittu...no välil tälleeki päin...

perjantai 18. syyskuuta 2015

Väsytti vielä käppänää

Käytii eile puotista muonaa hakemassa. Kaupasta ku ulos ängettii, piti oikee rillit pistää nokille, ja tarkastaa lasku, oliko kassanhoitaja ottannu liijan vähän tineroita meiltä. Kaikki näytti olevan kohillaan...heh...kaks täyttä repullista ja kaks kantokassillista ruoka- ja juomatarvikkeita makso vaan reilut 20 eurova. Puolmetrinen patonki jökötti samoilla centeillä kun ennenki eli 37centtiä. Litran roseviinitetra 59centtijä. Samankokone valkoviinipönikkä oli samahintane ja näköjään seki oli mukkaan ostosten sekkaan livahtannu. Mörskällä sitte vähä aikaa leppuutettii ja sitte köpöteltii täysijä hiekkarantoja tirkistellen Turismo toimistoo ja hajettii yks kipale kylän karttoja. Illan suussa ennen ruokintaa kipasin parin kilsan juoksulenkin....väsytti vielä käppänää...

torstai 17. syyskuuta 2015

Lenssuhorteessa


Tiukassa oli Uunon Torreen lähtö. Lenssu paino päälle Perslantijassa ja kova kurkkukipu haittasi sillee, että yöunoset jäi lähes kokonaa välliin parilta viimoselta yöltä. Sitte oli puol kahelta noustava herräämään ja tehtävä pikalähtö Vantaan veneasemalle.

Siellä oli oletuksen vastasesti melkone ruuhka ja rynnistys jo aamuyöllä. Ruumaa mänevät rättisäkit saatii mukavasti Itepalveluautomatiikalla luovuteltuu käsistä ja sitte jo mäntii siihe aina "riemukkaaseen" turvallisuusihmisten tarkastuksee....

Siintä ei nyttekää Uuno helpolla eikä kunnijalla selvinny. Syy oli taaskin Uunon oma ja pettämätön tössimiskyky. Mie olin siinä lenssuhorteessa pakkaillu säkkini sillee, että yks rasvatuupi oli jäänny käsikapsäkkiin. No sen ku se läpivalasuemäntä huomas ni homma oli sitte siinä....koko kysseine valasulinja toppas ja Uuno sitte levitteli koko reppupelin sisällön tiskille ja kaikki tiukasti pakatut repun sisällä olevat usijat säkit auki ja tavarat näkösälle...löyty se perhanan syyllinenki sieltä sitte vihdoin. No onneksi sain tuupin pittää ku oli alta 100g....lenssu ja tappiomieliala kuitenki lisäsi Uunon vapinoita.

Veneily suju onneksi virheittä, eikä loppumatkastakaan mittää isompaa tössimistä onneks ilmaantunnu. Väsähtänny runko ei ois ennää takaiskuja kestänny. Neljältä Uuno heittäyty hetekalle ja kahentoista maissa yöllä tunnin "räkimissessijo" ja taas kylellee ja vasta kaheksalta aamulla ylös...heh 16 tunnin lähes yhtäjaksonen hetekointi...no josko se tästä lenssu jo alkasi hellittää...lämmintä +30 ja muutenki mukava oli tänne taas palata.

lauantai 12. syyskuuta 2015

Se oli sitte siinä...



Se oli sitte siinä tämä kesä. Jotaki järkevääki sai aikaseksi. Valmiiksi tuli ainaki tuo terassi mökillä. Kaks autolastija tuli romuja talveksi Kouvolaan.

Tössimisrintamalla eilisen päivän huippu oli noijen uusijen pankkitunnusten hävittäminen...kallo pitäs kyl saaha kaulan kohilta katkastuu, ja jostaki vaihtopää...oma on jo ihan läpeensä laho. Eilen aamupäivällä käytii pankkiasijoita hoitelemassa ja sain uuvet tunnukset ja kolme kirjekuorta, joissa oli kaikki tarpeellinen asijoijen hoitelemiseksi. No sitte käytii "Kahvi Talossa" murua laittelemassa leipäluukuista sissään. Sitte rynnisteltii äitin juhlijen järjestyspaikkaan ja kukkakauppaan ja sujuvasti kotikorsulle ja siintä lapijohommiin mullan levitykseen ja muuhun.

Illalla ku väsyksissä kotikorsulle könyttii, rupesin miettimään, että aamulla päässä ollu lippalätsä ei kaljun suojana ennää ollu, eikä sitä löytynny mistään. Sitte jo ihan valottomaan ottalohkooni iski tietosuus siitä, että ei missään ollu myös niitä pankkilankettejakaan.....voi perhana....ei auttannu muu ku rättiväsyksissä lähtee keskustaan Kahvi Taloon kyselemään, onko lätsää ja kassillista pankkitunnuksija näkynny. No sieltä ne tiskin alta löyty....tappijomieliala väisty heti, ja kyömyssä ollu niska oikeni huomattavasti. Tännää olis ja vaikka mitä toimiteltavaa, mut viisas jos ois, olis parempi ehkä pysytellä vaan kalsarit jaloissa vällyjen alla koko päivä.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Uunon jalkahiki

Viime kerralla täällä mökillä notkuessani, aamulla tuosta rantapolkuu tuli ylös ekaks Jänö-jussi. Se paineli minnuu huomaamatta tuosta liiterin eestä tuonne takamettään päin. Siellähän oli miun riehumisten jäliltä iso läjä haavan oksia ja tuoreita lehtiä.

Tunnin päästä samaa reittijä polkuu ylös tuli Ajo-koira. Sama, joka on pyörähelly tässä aikasemminki. Nokka maata viistäen se jolkotteli mörsjän pihhaan. Tässä pihalla varmasti pikkusen Uunon jalka- ja muukin hiki sekotti sen hajuaistin ja se joutu kieppumaan koko pihan ympäri, mutta siintä se sinne liiterille päin lopulta sihtaili ja jatko etijäpäin.

Pikkusen ajan kuluttuva alko kuulumaa kova metakka ja koira tais saaha Jussiin näköhavainnon. Ääni loittoni kovalla rytinällä ja vauhilla kauemmas.

Tänää päivällä kastelin sitte itteni ekaks hijellä ja lopuksi Esterin niskoilleni kaatamalla veellä. Seittemän kilometrin verran tuli rippeitä juoksuaskelia, joka koostu eri mittasista pyrähyksistä. Juoksumatkan keskivauhiksi tuli 4:09. Kovasti oli kääkkä läkähyksissä ku kotija pääsin. Huomen aamulla on sitte vaikijampaa ja hyökkäsinki tänne mökille jo valmiiksi möllöttämmään.

lauantai 5. syyskuuta 2015

On Road- Mies

Mie käin tännää polkumoottorilla varustetulla kakspyöräsellä kulkupelillä tuolla Korijan suunnilla hoitelemassa asijoitani kuntoon. Jossakin vaiheista rikastetun elämäni tiimellyksessä olin päässy velkaantummaa viijen kymmenen euron suurusesti, ja se alko jo vaikeuttaa unen pittuuteen niin paljo, että homma oli kuntoon saatettava ja velka maksettava. Mie olin yhteyttä otellu usijan viestin verran, mut tännää selvisi, että olin sössinny puhelimeen väärän numeron. Toineki toimitettava asija oli samalla kylällä saatava päätöksee ennen Torreen lähtööni.

Aina on senverta tänä suvena pitänny lähtöjäni vejättää, että vesisatteen saapi Esteri aikaseksi, ja tännää mäntii samalla, jo liijan tutulla kaavalla. Lähin sotkemaa Korijan suuntaa ja ennen "miun tekemää" Korijan uutta siltaa, alko vettä losottelemaa sillee, että piti pusikkoo rynnistellä lissämään kumilurtsi niskoille, ettei Uunon paperinen nahka kastu ja irtaannu luijen päältä kokonaan.

Sitte jatkoin poleksimistani, ja oikijan talon kohille toppasin ja huutelin portilta onko On Road- mies paikalla. Olin eilen nimittäi kuullu, että On Road- mies oli hommannu ittesä ja muijen sukulaisten iloksi "tuliterän" Off Road- auton. Sitä nyt lähin samalla ja katsastammaa. On Road- mies kömpiki sieltä Off Road- pelin uumenista Hartikaisen Härskin tyyppisessä varustuksessa ylös naama mustana. Siinä räpättii käsipäivät ja ruvettii kulkupelijä katsastammaa. Peli ei ihan katastuskunnossa vielä kuiteskaa ollu, mut suuremmat Sikafleksipaikat oli jo pellitetty ja pohja ja muuki runko jo näytti hyvältä lähes kokonaa. Samalla sitte korjattii varmaan liki tunnin rupattelutokijon aikana ainaki puolet koko maaliman asijoista ja sitte mie pääsin myös tuosta velkataakastani erroon. Unen tulo simmuun ei oo vielä kuitenkaan helpottannu.

Sitte jatkoin Kummitus Esalle. Mie olin Kummitukselle myös velkaa parin toimittamattoman mitalin, ja ne sain myös annettuu oikeille omistajille toimitettavaksi. Katri oli lähössä töihi ja poleksittii yhtä matkaa, ja samalla sitte saattii sen maaliman toisenki puoliskon asijat korjattuva. Hyvä oli päivä eikä illassakkaa moittimisen sijjaa ollu....

Tuliskohan jo velattomalle nyt uni....sitä ruppeen oottelemaa.