XXXIII Medio Maraton de Torrevieja, 10k. 28.02.2016

Tällä "kalustolla" oltiin tänään liikkeellä. 

 

Tännää oli "viikonloppuviihteenä" sitte se "kotikylän" puolikas ja kymppi. Aamu oli vilakka ja kovasti tuulinen. Mie käin pitämässä kuitenki reilun 2km:n "aamuseminaarin" tuolla Avenida de Pariisilla.

Sitte oli sovittu, että myö tullaa "omilla kyyveillä" kisapaikalle. Kyytihän meillä on ollu aina vastaavissakin tapauksissa "Apostolimallinen", eikä myö nyttekkää ruvettu hyvijä perinteitä rikkomaan ja muuttelemaan, vaan lähettii aamulla lompsimaan toppatakit kahisten kohti 3,5km:n päässä olevaa aallonmurtajaa, jonka alkupäässä kisan lähtö ja maali sijaitsi.

Mikkohan oli luvannu "majottaa" myös voimakaksikon autollensa, eikä meijän tarvinnu turvautuu pelkän lyhtytolpan antamaan tuulensuojaan. Nyt saatii "rätit" ja retongit vaiheltuu lämpösen auton suojissa.

Ennusteltu oli 12-13 asteen lämpötilaa ja n. 14m/s tuulta, ja semoselta se suunnilleen Uunosta vaikuttiki.

Keli oli kisan alussa vilposen tuulinen.

Aallonmurtajalla verryttelyt ja ylimääräset vaatekerrat kassiin ja sassiin lähtöpaikalle. No lähtö ei ihan ajallaan lähtenny, vaan vähän myöhässä. Olisko syy ollu tuo viime hetken jälki-ilmottautuneijen pitkän-pitkä jono?

Sitte kuitenki päästii riipomaan kujille tennareilla. Uunon viime viikon kisan keykäne kondis oli kyl kaikonnu heti alusta lähtijen ja mänö oli taas palautunnu normaaliksi ja raskaaksi raatamiseksi.

No alku oli kyl vauhiltaan Uunon yläkantissa eli n. 4:25 pinnoissa. Sitä jaksoin 13km, mutta sitte "mörskänpuoleisella" kääntöpaikalla alko tökkimää ja vauhti lopahti yli 4:30 lukemiin pysyvästi, ku ois pitänny tuulta vastaan ruveta survomaan. Kovasti oli Suomalaisijaki kannustajia matkan varrella ku Uuno hoippuroi kovassa tuulessa kohti maalija.

Sinne kerkisin järjestäjien mittaamassa ajassa: 1:34:26, mutta tällä kertaa luotan enempi omaan "Karmeeseen esijuoksijaani", Garmin Forerunneriin. Se mittasi miulle ajan 1:35:55, matkan: 21,270km ja keskivauhin 4:30. Muilla oli sama homma. Viralliset ajat oli n. 1,5 min nopeemmat ku omat kellotukset.

Tämän päivän hoippumisellani hoipertelin toiseksi omassa M-60 Categoria F- sarjassa. Ollihan voitti oman sarjansa M-65 Categoria G:n olosuhteisiin nähen hyvällä ajalla.

Ollin "kiulukokoelma" on jo näyttävää näköä tältäkin leiritykseltä, ja nyt lisäänty taas yhellä. Onnee voittajille!

Pootijumilla sitte iski mahoton paniikki. Voimakaksikolla oli ennakkotieto, että M-60-sarja oli viimenen ja siten myö Olan kanssa ollaa samassa sarjassa. Mie pomppasin kakkospallille jumittamaan ja sain kipon käteeni ja Olan tilalla ykkösenä oli ihan erinäköne mies...mieleen juolahti heti, että oon sännänny vika aikaan "jumille" uunoilemaan ja hivelen nyt jonkun toisen kiulua ja mietin kuumeisesti mitä hittoo nyt pitäs tehä....heh...no kyl se Olaki sen "ykkössoikon" sai, ku oli M-65-sarjan vuoro meijän nuorempijen jälkeen ja Uunoki oli oikijalla "tuurilla" jumitellu.

Kyllä taas aurinko teki tutun tehtävänsä, ja mukavan lämpöseksi kelikin vaihtui.

Meijän porukasta erityisesti Pete oli tyytyväinen tulokseensa, ja puolikkaan aika parani yli 4 minuuttia...mahtavata! Mikko juoksi normijuoksun ja Marja joutu harmillisesti keskeyttämään.

Suuret kiitokset taas hyville ystävilleni ja myös kannustajille tästä mukavasta päivästä!

Espanjan veteraanit, Norberto oikijalla ja vasemmalla olevan nimmeen ei Uunon "pätkämuisti" nyt ylety. Norberto voitti M65-sarjan kympin matkalla.

Erityismaininnan nyt pistän tähän ajanottovirman käyttämästä sippi- mallista. Se oli ihan "haitarimallinen", ilkijä luotettavasti kiinnittää erimallisiin tennareihin ja liijan isokokonen ym. Huonoin Uunon kohalle sattunnu malli koko "juoksu-aikanani".

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Voimapihtilöijen liike...

Paljo tullee seurattua kaiken maaliman uutisia töllötoosasta ja vasarasta. Nyt kyllä näyttää vahvasti siltä, että Uunolta on joku ihan olennaine juttu päässy livahtamaa ohi puolikuurojen korvien ja ohi huononäkösten silmijen.

Miulla on aikasemmi ollu käsityksenä se, että jokahine valtijo vahtailee ihan ite itelleen yleensä sotimalla saatuja rajojaan. Jokunen läänitys ainakin tuolla Alaskan suunnilla on vissiin vaihtannu omistajaa rahallisellaki perusteella ilman isompija kapinoita takavuosina.

Nyt kuitenki Perslantijassa ihmetellää ja paheksutaa tuolla Itä-Suomen puolella sitä, että naapuri ei ennää kytistelekkää Suomen rajoja....on maalima mallillaan...ja Perslantijan hommat näyttää mänevän vaan huonommalle mallille vähän joka suhteessa, jos uutisointeihin on uskomista.

Onhan täällä "reissunpäälläki" välillä vastaanotettava ja kohattava kaikenmoista tilannetta. Männäviikolla meinasi Uunon liuhuletti saaha uuven jakauksen voimapihtilöistä...siinä ei paljo päässä ollu tyroksikypärä ois auttannu. No onneksi ei sitä voimapihtilöijen liikettä kuitenkaan Uunon kalloon tullu, ja jakaus säily entisellä mallilla...

Miun liike oli eilen vielä vähän väsynyttä. Aikaseksi sain kuitenki 18km juoksuu ja pari kävelyy ja illalla lepposaa pyöräilyy reilut 15km tuolla Valetan suunnalla, josta on tuo kuva.

Suru-uutinen

Mie sain Perslantijasta jälkikasvun toimesta semmosen suru-uutisen, että Mansen pojat rupijaa raijaamaa sinne lissää Latoja.

Miusta tuon malliset "heinijensäilytyspaikat" jo siellä piisais. Pitäs ajatella pikkuse tuonmallisten "heinätelineijen" omistajienki mielenrauhaa, ennenku niitä lissää sinne ruveta raijailemaa.

Miulla on itellääki vielä oma "heinäsavotta" vähän keskeneränen...heh...lähinnä enää litistystä vaille valmis, jos ei jotaki maaliman ykkösihmettä tapahu. Mie en noihi ihmeisii kyl oo ekana taipuvaine uskomaan.

Uunohan on senverta tuosta "heinätelineestä", ja sen aiheuttamista rasituksista suivaantunnu, että seuraavan Uunon hommaaman telineen nimessäkkää ei saa olla L-kirjainta. Lansijat ja Lamporsiinit on pois pelistä ihan tuon L-kirjaimen takija.

Mie tän suru-uutisen kuitenki paketoin tuoho karnevaalikuvaan, joka vähäse keventää Uunon raskasta heinän murtamaa mieltä.

I CARRERA CONTRA EL CANCER ELCHE 2016

 

Pikkusen koomista oli kääkkijen "rukoustuokijo" ennen tätä kisaa. Kuva: Jorma

Aamusella oli tarjolla kilvan juoksemista tuolla Elchen suunnalla. Pimmeeseen aikaan käytii molemmat suorittelemassa pientä keuhkoaukasuva kisapäivänä. Uunolla se aukasu tässä mörskällä on tarkottannu 2,5km:n lenkkijä, josta lyhkäsijä vetoja n. kilometrin verran, keskivauhti mielivaltanen n. 4:10-4:30 viiliksen mukaan, ja suorituspaikkana on ollu tuttu Avenida de Paris.


Sitte kyykättii naapuriin valmennuspäällikkö- Jorman ja Hannen kyytijä kytistämään. Ajeltii kohtauspaikalle ja jatkettii kahen auton letkassa Petri ja Mikko keulilla ja myö perässä kohen Elchen kaupunkija.

Tällä kolmen juoksijamiehen ja yhen juoksijanaisen porukalla tänään juostiin. Uuno-jäniski oli joukon jatkeena.

Hyvät parkkipaikat löyvettii ja numerot saatii hajettuu ripijästi. Takasin autolle ja pientä strip-tiisi esitystä ja verryttelemää vähissä kisavermeissä keskustan kujille.

Juoksupaikka oli ihan mahtava, vaikka maisemijen katteluu ei joutannu juostessa. Oli kämppiksen kanssa puhetta tehä "Carrefourin katiskoilla" lisähyökkäys Elcheen. Takalauvotuksen pittää nyt kyl antaa pikkusen aikaa toipua ennen hyökkäystä.

Lämpötilahan oli jossakin 12 asteen paikkeilla, pilvinen ja kovatuulinen keli. Reitti oli kyl Uunon mieleen ku suuri osa juostii palmupuistokanjonissa (Euroopan suurin palmupuisto ja on maailmanperintökohde), johon ei tuuli ylettynny.

Nytte Uunon ei tarvinnu montaa askelta lähtötasotuksija annella, vaan änkesin ihan eturivin tuntumaan. Kämppiski sieltä kohta tuli vierelle verryttelystänsä. Kova on ollu meteli aikasemmissaki kisoissa, mutta tää oli ihan yliveto. Tesipelijen säätönupit oli otettu kokonaan pois ja Perslantijan iänenvoimamittarit ois kyl särkynny tuossa metakassa. Iteki piti rintalastaa painella vähän päästä etenki basso-osuuksilla, jotta oma pumppu ei ois resonoinnu liikaa. Kappalevalinta "The Final Countdown" oli kyl Uunon mieleen, ja nostatti "liuhuletin" lähtöviilistä vieläki ylemmäs.

Sitte lähettii liikkeelle ja Uunon veti heti "laukalle" liijan hyvä viilinki. Etenki toinen kilsa 4:01 oli juoksukuntoon nähen ihan liijan ripijä. Kolmaski mäni 4:06 vauhilla, mutta 5. ja 6. kilsa yli 4:25 vauhilla. Sitte 7. 8. ja 9. kilsa liuhuteltii taas kaikki alle 4:15 kyyvillä. Viimone kilsa oli hittain 4:32. Viimesellä kilsalla noustii kanjonista (Vinalopo-joen uoma) taas ylös ihmisten ilmoille. Miulla oli siinä kyl hyvät peesit koko vastatuulipätkän ajan, ja lopun nousussa senverta suivaannuin eellä juoksevan parivaljakon toisen auttamisesta selästä työntämällä, että änkesin loppusuoralla valjakon ohitte.

Kisan jälkeistä "puintihommaa"

Uunon kisa oli kaikin puolin hyvä. Alku ois voinnu olla tosin rauhallisempi. Miun aika 42:43 riitti M60 (F)-sarjan kakkostilaan. Keskivauhti 4:16 , ja juostu matka 10,011km.

Ollihan voitti oman sarjansa ja ois voittannu useita muitaki sarjoja pikkusen yli 40min tuloksellaan.

Tuttua kateltavaa. Olli pootijumilla ykkösenä. Onnea!

Hanne oli myös ykkönen omassa sarjassaan.

Sama pätee myös tähän kuvaan. Hanne ykkösenä. Onnea myös sinne!

Tässä kuvassa on yhen kohalla kyse harvinaisemmasta herkusta. Kuva: Jorma

Mikko ja Petri tekasivat tulokset 46 ja 47 ja rapijat päälle. Pojat oli lähes peräkkäin, välissä vaan Jeronimo "Mylly" Molina.

Tän vimosen kuvan laitan vaan raskaan jutun ja juoksun "kevennykseksi".


TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

"Vaalikuva" 1

Mie lattailen näitä kuvia tuolta Torreviejan karnevaaleista tänne joutoaikoinani. Kovasti oli värikästä retonkija ja muuta rekvisiittaa viritelty sampaajien kanniskeltavaksi.

Poron "Pissimän" virallisesti mitattu matka: 7,36km.

 

Tässä käytii kääntymässä mittaustoimituksen puolivälissä.

Eilen tuli suoritettuu virallinen Poron Pissimän tarkka mittaus. Poron Pissimähän tunnetaan paremmi nimellä Poron Kusema, mut hävelijäisyys syistä mie käytin otsikossa tuota lapsosien korviin ja silmiin paremmi soveltuvaa nimijä.

Kämppis-Olahan on valtuutettu maratoonireitin mittaaja ja mieki oon jonkunmoisella valtuutuksella työelämässä monenmoisella menestyksellä yritelly mittailla vähän sitä ja tätä....eli kokemusta ja näkemystä tuohon virallisen Poronkuseman mittaukseen kyllä nyt löyty tarvittava ja lain kirjaimen vaatima määrä.

Ennen lähtöö ja mittauksen alotusta mittalaitteet kalibroitii ja kämppis käi veskissä ja sitte lähettii lompsimaa iltapimmeessä kylille ja mittarit kytkettii päälle matkaa mittaamaan. Sitte lompsittii tuoho aallonmurtajan alkulähteelle, josta kuva on. Siintä käännyttii takasi ja mörskällä mittarit pysäytettii ja kämppis helpotushuoneesee.

Laskelmat tarkistettii, käytetty mittalaite kalibroitii jälkeen mittauksen ja tarvittavat korjaukset korjattii lukemiin.

Poron-Pissimän eli -Kuseman tarkistetuksi viralliseksi lukemaksi saatiin 7,36km....tätä saatua, virallista ja tarkistettua mittaa tulee käyttää kaikessa matkan mittaamisessa.

Kannattiko?

 

Ku pää eikä jalat kestänny aamulla juoksenteluva, ni lähin kävelemällä köpöttelemää Masan mäkkee ja sieltä Zeusta pitkin Pariisille ja käin kaupassa. Kuva on räpätty Masan mäjestä.

Sitte lähin ilman mittää ajatusta suunnasta ajelemaa Carrefourin katiskalla. Se johatti miut taas Guardamariin. Kämpillä oli Olan kanssa joskus eilen puhetta, että kirkkoaukiolta pääsee linnotukselle. Mie en oo kirkkoo aikasemmi havainnu, Uuno kun oon, vaikka aukiolla oon käynny oikomassa useanki kerran. On siinä perhana näköjään kirkkoki...heh uunompiki joskus viisastuu.

Sitte jatkoin Guardamarin takalaijalla olevalle Masymas'in kaupalle, ja ostin muonaa, ja sytkytin Segura-joen varteen evväijen syöntiin ja kattelin kalamiesten touhuja.

Monet kerrat oon meinannu käyvä kattomassa La Marinan rannassa sitä siellä olematonta Marinaa, ja nyt siellä kävin. Ennen rantaa on komijaa Pinja-metikköö.

 Paikkansa pittää. Ei siellä mitään satamaa ole, mutta mahtavat hiekkarannat.

Sitte ajelin takasin keskustaan ja koukkasin uuvestaa alamäkeen ja 1,5km:n päässä olevalle Välimeren rannalle. Kuva on otettu Santa Polan suuntaan.

Kovasti on rakennettu La Marinaankin teitä taloja oottelemaan, joita niitäki sinne kyhätää moneen kohtaan.

Takalauvotus alko pistämää tuossa vaiheessa vähän hanttiin Uunon pyöräilyn jatkosuunnitelmille, mutta en sen rutinasta välittänny vaan jatkoin viilistelyreissuani Santa Polaan. Rantaan käännyin heti "lumikinoksien" jälkeen tulevaa ekaa tietä. Kuva on siitä alkupäästä.

Siinähän on sitte kolmisen kilometrijä puolimaratonin "loppusuoraa" ja mahtaavaa rakennettua jalka- ja pyörätietä ja hiekkarantaa. Mukavannäköstä seutua.

Sitte viilistelin puolimaran maaliviivoille ja jatkoin venesataman ohi kalasatamaan. Kuva on kalasatamasta Alicanten suuntaan, ja rantahan jatkuu siitä vielä edelleen.

Pitihän siinä keskustan kujilla senverta koukkija, että linnotuksen etuovelta kuvan sai otettuu. Siinä silmä ja hermo lepäsi. Aukion reunassa on myös Sabadel-pankin konttori, jossa Uuno vieraili joku vuos sitte ku ammattilaisura oli alkumetreillä...heh...samoilla metreillä ollaan vieläki. Ei oo dineroita sen jälkee näkynny, ja kovin oli roposet tiukassa sillonki.

Siintä koukkasin venesataman kuppiloita katsastamaan. Kommeet on paikat ja leveät kävely-pyöräilytiet.

Satamatoimisto tai joku muu Nautilus tai sukellustalo.

Kovasti oli satamassa eri kokosia ja näkösiä jollia, joihin Uunon käteisvarat ei "ihan" ylety. En viittinny ees ruveta kyselemään itestäänselvyyksijä.

 

Tähän maiseman katteluun miunki tän retken "vitosen" putjetti yletty. Tässä näkymässä ropsahutin repusta "jarrujuoman" auki, ja vietin varttitunnin sitä nauttien ja patonkija mutustellen, ja olin tyytyväinen olotilaani, vaikka takalauvotus oli vähän jo tuskastunnu.

 

Kuva ja kohde on molemmat "vähän" tärähtäneitä.

 

Sitte lähin pääosin takalauvotuksen vastimuksesta ajelemaan La Marinan ja Guardamarin keskustan kautta kovassa vastatuulessa kohti kaukana häämöttävää Torreviejaa. Kuva on suolalammikoilta Santa Polan liki.

Viimene kuva samoilta lätäköiltä.

 

Siinä mäni lähes koko päivä....kannattiko perspuolta ja aikaansa kuluttaa? No omasta mielestä kyllä...ehottomasti.

 

Uni ei nyt kyl oikeen ota tuulta allensa. Pitänee nousta valvomaan.

 

 

 

Hermoreservejä

Jutun kuvat on kaikki eilisaamun lenkiltäni.

Hetekalla ei oikee sikkeitä unosia oo Uuno saannu aikaseksi. Narinat on erilaiset ku omassa hetekassa. Tässä hetekassa ei oo sitä rautalankaverkkoo niinku siinä pitäs olla. Rimoja on verkon tilalla. On siinä sentää metallinen runko-osa, mutta ei ne sen tuottamat narinat oo vertailu- eikä käyttökelposija oikijan hetekan narinoihin verrattuna.

Peiton ja lakanan välissä yöllä retkottavasta osasta lähtee narinaa vaan päiväsaikaan. Välillä isompaa ja välillä pienempää, mutta aina sentäs narisee, mikä on hyvä asija. Sillon ku se hetekan osa lopettaa narinan, se siirretään multausosaston puolelle horsmakukkulalle. Muut hetekan osat täällä sirretään roskisten vierille, kun narinat loppuu, josta ne aina joku ottaa kierrätykseen ja käyttöönsä parempijen narinoijen toivossa.

Aamun avauksessa tänä aamuna mörskällä asijalistalla oli Koronanpellaajat, Rajanylityspakolaiset ja Mekaaninen älypuhelin.

Koronapelissä nyt on Perslantijan koirilla väärät hongat haukkumisen kohteena. Jos pelimiehet pellaa sääntöjen mukkaan, se on ihan ok. Turha söpötellä mistää moraalista ja verojen makselemisesta. Ne asijat ei yhteen kuulu. Moraalija ei oo ollu millonkaan rahankulkureiteillä olemassa.

Oikijampi koirijen kohe ois haukkuva niitä pykälijä ja niijen tekijöitä eikä niitä, ketkä niitä sitte noudattelee (tai kiertelee).

 

Toine kysymys, jota taas puitiin oli tuo Perslantijan rajojen valvominen...tai no nykysinhän niitä ei valvota ensinkään. Nyttehän sieltä laukkaa pääasijassa yhteen suuntaan ukkoo ja akkaa ilman minkäännäköstä tokumenttija. Toista oli sillon vanhaan ja entiseen aikaan ku niitä valvottiin vielä molempiin suuntiin ja tiukasti. Sillo joutu monet vähänki eppäilyttävän näköset "pyllistyshuoneeseen" tarkempaan syyniin, vaikka lanketit ois kuinka kunnossa ollu, ja välillä kovat oli linjurin käytävillä kokot ku ylimääräsijä "vääränmallisija" setelitukkoja polteltii ja "liikalasteja" takapenkillä lipiteltii lain sallimien rajojen sissään ja ittijämme "pyllistelykuntoon".

Tähä vielä ennen aamulenkkijäni lissään säästövinkin "Vispilämiehen" vetämälle revohkalle: Lopetettaa koko Rajavartijointilaitos. Säästöö syntyy ja käytännön toimintaan ei muutoksija tuu ensinkään.

Samalla saatasi myös ratkastua tuo vuosikymmenijä Perslantijaa uhannu uhkakuva eli työvoimapula. Se on ollu suuri ja hirvittävimpijä asijoita, mikä on Perslantijaa uhannu pitkään. Sitä uhkakuvaa on huolella pitänny hoivata ja kohilleen saattaa. Tää nykymeno on sen jo osiltaan ratkassu. Harmittava juttu, että aina sillon ku uhkakuva ei vaivaa, vaivaa paljo hankalammat ja moninverroin tukalammat asijat.

Kolmas aamuavauksessa käsitelty aihe oli tuo Mekaanisen älypuhelimen kehitystyö. Mörskällä ei olla ensinkää tyytyväisijä tuoho hivelynäyttöseen ja älyttömään älypuhelimeen. Ikäihmisten jäykät ja jo kuolonkankijat sormet ei hiplausnäyttöstä älypuhelinta tottelemaan saa ensinkään. Jatkuva kirjaimijen ja muijen näppylöijen arpominen rasittaa vähijä hermoreservejä liikaa ja ryttysille nahkoille tullee lissää ryppyjä ja näppylöitä. Hommaan pitäs saaha pikasesti muutos ja kehitellä Mekaaninen älypuhelin. Tai jos sitä ei ripijällä tahilla aikaseksi saaha, myö ollaa pakotettuja kehittelemää se ite, ja siitä tuskin kellekkään mittää hyvvää seuraa?

Vaurijot sunnuntain kisasta oli vähäsemmät ku pari viikkoo sitten. Eilen huilipäivänäki tuli kymppi rivakkaa 10min/km kävelyy ja reilu 10km palautuspyöräilyy...hyvältä tuntuu (toistaseksi vielä).

XVIII Medio Maratón y 8K Ciudad de Orihuela. 14.02.2016

 

Tänää oli kisarynnistysrintamalla vuorossa Orihuelan puolimaraton. Kisa ei kylmäksi kettää jätä, vaikka keli olis kylmä. No nyt sekkää ei sitä ollu, vaan lähtöhetken +17 asteesta se jo kisan aikana kipus kahenkympin pintaan. Tuulimittari kyllä tapitti melko kovia lukemia. Hansikkaalla arvioituna 10m/s...saatto olla ajoittain kovempiki?

Tällä porukalla tänään rynnisteltiin. Kuvasta puuttu valmentaja-valokuvaaja-kuljetuspäällikkö Jorma.

Jorma hoiteli jämerästi entiseen malliin asijat kohilleen.

Mikkohan oli taas ilmot hoijellu ja torsaalit hajettii tutusta paikasta ja asijaankuuluvat "juoksijan kassit". Siinähän oli sisällä nyt mm. Pitkähihanen pusakka. Ja maalissa jaettiin pyyhe joka Mannelle ja Mairelle.

Verryttelyt saatii hoijeltua ja muutamat tutut Epsanjanjuoksijat käteltyy ja tarttiviivoille. Kämppis tuli vierelle ja hyvissä asemissa oltiin melko lähellä eturivijä. Sitte alko Uunon Karmee Esijuoksija "jätättämään" ja kadotti usijan kerran talojen välissä yhteyven korkeempiin tahoihin. Sillohan se vekotin ei tiije omasta eikä ko. ranteenkaan olinpaikasta mittään, ja kaiken maaliman lakutoimitukset jääpi tekemättä.

No kyl se ennen tarttija sai yläkertaan yhteyven ja Uunoki pääsi pikku alkupaniikista lähtemään ja kellottelemaan aikojansa. Kisassa on heti alussa pari ysikymppistä mutkaa ja ryysis ja taistelu pystyssä pysymisestä ja hyvistä paikoista on armoton. No eka kilsa mäni kuitenki johonki 4:50 pintoihi eli ihan ok.

Nyt oli kyl ihan toine meininki ku Santa Polassa ja parin viikon reeni oli nopeuttannu kinttujen siirtelyy vähäsen, mikä näky keskivauhin paranemisena.

Homma mäni suht oman käsikirjotuksen mukkaan tuonne 17 km:n kohille, mut sitte tuli vaikeuksia ja lopussa viimesen 4km:n keskivauhti tippu kymmenisen sekuntii, ja siten kokonaiskeskivauhti tippu pari sekuntia. No mahottoman tyytyväine oon omaan juoksuuni.

Loppuaika oli 1:36:34 ja sillä heltisi sija 7. omassa sarjassani M60 (Categoria F). Verrattuna Santa Polaan homma mäni kyl yläkanttiin....kova tuuli...vaikeempi reitti ja reilut 2,5 minuuttia parempi aika.

Ollihan sen M60-sarjan voitti. On se vaan kova "luu", ja ennenkaikkea JUOKSIJA!

Hanne voitti ja oman sarjansa ylivoimasesti.

Onnittelut teille molemmille!

Mikko joutu nyt keskeyttämään oman juoksunsa jalkavaivojen takia....harmi.

Mukava oli päivä, ja illalla vääntäyvyttii Voitto-Olan kanssa jalottelemaan kovassa myrskytuulessa 7km:n lenkki kylille ja takas mörskälle. Kiitos myös Tornion kannustusjoukoille hyvästä avusta juoksun aikana...

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

KUVIA laitan TÄNNE. (Huomenna)

Carne'-vaaleissa

Myö rynnistettii tänää vielä yömyöhällä kattelemaa Torreviejan Ramon Galludin varrelle Carnevaaleja....

Tän yön unet jääpi vähiin...

Niissä vaaleissa ei äänestellä tarvii. Ääntä on ilmassa ihan tarpeellinen määrä ja tärykalvoset ja alasimet on korvissa kovilla.

Aiheesta ehkä lissää tuonnempana?

Avo-auto

Täällä tullee noita ilmasija taijeteoksia tihruteltuu aina ku auringon nousun tai laskun aikaan hollilla sattuu olemaan.

Eihän myö sinne Pohjois-Koreaan niitä pilettijä sitte saatu. Oltii jo liijan vanhoja ja muutenki rapakuntosija, ja väärän väriset ulsterit päällä. Suurempi lähettiläs meijät heitti pihalle ennenku ees päästii niitä viisumilappuja täyttelemään.

No ei myö siintä sen enempää masennuttu ku mitä normaalisti tää vanhuus välillä masentaa, vaan päätettii lähtee Korean reissun sijaan juoksemaan puolikas viikonvaihteessa.

Uunon tavotteet ei pootijumille ylety, mut kyl täällä kämpillä kyl oleilee toine käppänä, joka sinne taas kiipijää, jos kisa käsikirjan mukkaan mänee, vaikka kämppis joutuu linkkasemaan yli-ikäsenä meijän räkänokkanuorukaisten sarjassa.

Uuno olis tyytyväine, jos Santa Polan ajan alittasi, kun tuleva kisareitti on vähän vaativampi, ku tuo "Polan" ihannereitti.

Tähän loppuun mie linttasen kuvan omin lupineni, jonka oli lähettänny hyvä keksijäystäväni Savonmaalta. Ystävä oli meinannu ruveta avoautoo tekemään, mutta kesken nysväyksen oli Perslantijan kelit männy niin vilposeksi, että homma piti lopettaa kesken. Toinen ongelmakin oli teko-intoo laskennu ku huomasi, että ei oo ku yks pyörä ja alkuperäsessä rakennekuvassa niitä oli neljä....

Oottelen kyllä innolla kuvaa, jossa avo-auto olis vähän valmiimman näköne.

Pohjois-Koreaan

 

Eilisen aamun lenkkimaisemaa. Kuva on La Matan kuppeessa olevasta "Mölinä- eli Myllypuistosta". (Parque Molina).

Kämpillä on kummasti noussu tuon Pohjois-Korean arvostus viime päivinä. Siellä kun ei tarvisi miettiä vanhustenkaan mitä laitetaa liuhuletin suojaksi ja pijetääkö naamavärkkijä peruslukemilla vaiko norsunelimellä, ja vejetääkö kalsarit ja paijat oikein vai väärin päin jalkoihi vaiko päihin.

Siellä kaikenmoiset valinnat tehhää siun puolesta, eikä ikäihmisten, eikä muijenkaa tavallisten uunojen ja tahvojen tarvi vähiä enerkijavarojaan tuhlailla turhanpäiväseen vuntsimiseen.

Kohan ne saapi viimepäivinä yläilmoille lähettämänsä nettisatelliitit ilmassa pysymää, myö kyllä lähetää kyselemää suuremmalta lähettiläältä viisumeita ja yhensuuntasija matkalippuja, ni loppuu tää ainasten valintojen tekemisten hankaluus...

Koronan pelaajat

Masa-hotellin viereisestä puistosta näkkee mukavasti merelle.

Perslantijassa on päättömyyksijen tekijät tehnny taas valtavan mainijoita päättömyyksijä. Siellä vaan mellastaa kaikenmaaliman ylikansalliset "koronan" pelaajat. Perseelleen mäni taas ja uunot maksaa toisten soittelemat viulut...närästää ittijäki, ja kovasti. Ai että minkäkö takija...heh...no ehkä senki takija ko Perslantijan mörskää lämmitellään
suorastaan suoralla sähköllä.

Vielä ei aurinkoo näy.

Pitänee ruveta mökiltä keräilemään risuja ja tuuva niitä pyörän tarakassa Kouvolaan ja tehä olohuoneen lattijalle nuotijo. Onneks ei mökillä "tolppasähköö" oo. Pittää satsata vaan noihi aurinkopaneeleihin ja muihin vekottimiin.

Välillä oli eessä vähän tiukempaakin maastoo.

Täällä on aika männy ratevasti, mutta rahat ei. Mikä talven aikana säästyy, se kesän aikana kyllä Perslantijassa helposti tärvääntyy.

Mörskijä näillä kukkuloilla kyllä piisaa.

Laittelen tuoho tekstin sekkaa muutaman kuvan toissa-aamun aamulenkistä, jonka sain aikaseksi jo ennen auringon nousuu eli ennen kello kaheksaa.

Ylämäkipätkää.

Nytte viikonloppuna ei oo kisoja ja mörskällä möllistellään. Kelit ollu koko ajan kohillaan, ja polvet ja lonkat kolissu mukavasti...