perjantai 29. huhtikuuta 2016
Reikäkalsarikassit
torstai 28. huhtikuuta 2016
Uuno tarvii juoksijoita Kymijokiviestiin la 11.06.2016
Moi...Uuno on ilmottannu kaks joukkuetta Kymijokiviestiin. Vielä mahtuu juoksijoita hilpeisiin joukkueisiin mukaan. Juoksukunto voipi olla minkälaine tahansa hyvän ja huonon väliltä. Ota yhteyttä, jos asia kiinnostaa. Varmin konsti saaha Uuno kiinne on S-posti tai tekstari. Jos nimeäsi ei oo Uunon puhelinlistalla ja erityisesti jos siulla on salanen numero, Uuno ei todennäkösesti vastaa, kun siellä lähes aina on kysseessä jonkun sortin myyntitykki ja kääkän hermo ei kestä niijen kanssa ennää kinata...heh milläänlailla kuitenkaan sitäkään ammattikuntaa halveeraamatta...
Perslantijan painajaiset
Kellohan on vasta puol neljä aamuyöstä. Aikasin käytii nukkumaan ja Uunon herätti Perslantijan painajaiset jo reilu tunti sitten. Kahvit on keitelty ja espanjan viimesiä uutisia kateltu.
Tänään olis tarkotus viijä aamupäivällä pyörät "kesäteloille", ja lompsia tuolta La Matan rannan kautta takas mörskälle.
Eilen käytii jalkasin toimittelemassa keskustassa asijoita ja toissapäivänä Carlosissa setvimässä edellisen illanvieton laskua...heh...laskussa oli 15€ velotettu Ali-Oli-kiposta. Sehän ei juuri muuta ole ku majoneesin ja valkosipulin sekotusta. Helposti sain puhuttua 14,30€ taksin tineroita. Hieno homma, ettei tarvinnu alkaa "päreijen polttoon" eikä "vesijen keittoon", niinku tilanne monasti saattaa luiskahtaa.
Kevätpuolen tulijaiseksi oon saannu pirullisen vasemman olkapään seudun ja käden kivun....että eiköhän se Perslantijaan paluu ala lekurikäynnillä. Viime vuosijen pahin vaiva, ei oo juoksemisesta huolimatta pahentunnu vaan päinvastoin. Vasuri polvi on antannu kinkkailla ihan mukavasti. Vasemman lonkan seudun kipu on taasen lissääntynny.
Niinkun varmaan tuo minnuu aina vaivannu "latvalahokin".
Eilen iltapäivällä sain tehtyy hyvän juoksuharjotuksen vakuoreitillä: La Mata- Luonnonpuisto- suunnilla. Kilsoja 12,75, keskivauhilla 5:01.
Jatkeskelen näitä aamutoimijani kahvin ryystämisellä...
keskiviikko 27. huhtikuuta 2016
lauantai 23. huhtikuuta 2016
"Ruta de Tapa" ja "Mercado Romano"
Joo...tänää olis Torreviejassa ollu tapahtuma: Ruta de Tapa, eli 40kpl ravitsemusliikkeitä tarjosi 2€:n hintaan juoman (talon viini, olut, virvotusjuoma ja tapaksia) tai 2,5€:n hintaan saman satsin, mutta tapakset oli Gurmee- luokkasia.
Niitä myökii lähettii metsästelemään....no enste oli tarkotus käyvä Roomalaisilla markkinoilla....no sinne yritettii enste, mutta Uunon ottaan ilmaantunnu kupla piti käyvä puhkasemassa aallonmurtajan "vesi"-putkassa.
Siintä oikastiin sitte parkkipaikan läpi markkinoille. Se lompsittii ripijästi läpi, ja yhestä kojusta heitettii Uunon kättee pari karamellin näköstä "hajulohkaretta" ja sanottii, että "No se comer". No mie toisen annoin "saman Casan katon alla elävälle", ja rupesin sanomaan, että sitä ei saa suuhu laittaa, mutta liijan hitaalla oli Uunon puhe. Eläjä kerkesi "hajulohkareen" suuhun pistää alta sekunnin, mutta ulos se tuli suusta vieläki ripeemmin....ei maistunnu hyvältä, mutta tuoksu oli voimakas.
Siintä sitte etittii tapaspaikkoja, mutta nälkä paino päälle ja kepapit käytii nykäsemässä ennen tapaksija. Lompsittii edelleen ja ilman tapaksija ja 2€:n Vino tinttoo. Tango-baarin toisella puolella oli La Esguina-baari ja sinne mäntii ja tilattii Irlannin kohvit (eikä siihenkää satsii tapakset kuulu). No siinä mäni viijet tapakset kahen juoman hinnalla. Sitkeesti lompsittii eteenpäin kohen kotikorsua, ja edelleen ilman tapaksija...no vielä yhessä paikassa taksiaseman kuppeella yhet jarrujuomat tilattii (ilman tapaksija) ja siintä mäntii naurun remakalla mörskälle....ILMAN TAPAKSIJA...
Täysikuuta vielä "ulvottiin" rannalla ennen kotikorsua...edelleen ilman tapaksia.
torstai 21. huhtikuuta 2016
Arvostuskysymys
Ilmasto on kyllä ehottomasti ykköshomma, ja siihen ku yhistetää lepposanletkee ilmapiiri, ni lähes kaikki on kohillaa. Ja kyllä tuo "sitkee" epsanjanki opiskelu on tehnny oleskelusta pykälää mukavamman, ku voipi jutella originaalijenki kanssa.
No "tilastotappijoilta" ja muiltaki negatiivisilta asijoilta täälläkää ei voi välttyä. Niitä piisaa täällä ihmisolijon tärväämällä pallolla ihan tarpeeksi.
Juoksenteluolosuhteet on myös täällä ihan "ehtakamaa", kun vertaa Perslantijan talveen ja syksyyn. Kevät ja kesä menettelee, mutta monasti sää on ja pysyy semmosena koko vuosneljänneksen, että jo pelkästään se vetasee niskat kyömyyn ja suupielet maata kohen.
Paljon mukavampaa on joskus ilmenevää V-tyylijä ja -käyrää korjailla auringon paistaessa ku räntä- tai vesisateessa, jos paikan valinnan mahollisuus on olemassa.
Ja kyllä se mahollisuus on olemassa lähes kaikilla, joilla terveys on tallella. Se on pelkästään asioiden arvostuskysymys, jota jokahine ihmine tekee lähes päivittäin...no tästä en jaksa nyt "kinata" tännää lissää.
No mie rötköttelen nyt tässä hetekalla tän päivän "sessijoijen" jälkeen, ja mietin, viittiskö ennää mihinkään ryhtyvä? Sessijot koostuu tänää aamupäivälenkistä (2km juoksuu ja 1km kävelyy), sekä tuosta 40km:n pyöräilystä.
keskiviikko 20. huhtikuuta 2016
Patongin käristys
Toinen polkuvekotinhan on nyt kanniskeltu sisätiloihin rosmotappijoijen minimoimiseksi. Paitsi tänään jätin sen ulkoilmaa haukkailemaan.
Mie koitin lenkin valita mahollisimman vähävastatuuliseksi, mutta tarpeeksi kyllä puhalteli vasten nokkaanki. Voimakkuus oli 20m/s. Täällä se ei oo kyllä likikään huippulukemia, mitä on joskus puhaltannu, mutta Uunon heiveröisen rungon se saapi jo melkoseen kenoon, jos pystyssä aikoo pysytellä.
Ajelin aluksi Pariisija ylös vastatuuleen. Siintä jatkoin LaMatan rantaan ja näppäsin yhen kuvan valkosina "liplattavista" lainehista.
Siintä jatkoin myötätuulessa luonnonpuiston halki Crevilenten tielle ja edelleen Carrefourin Mister Minitin pakeille. Sinne olin eilen vienny kalossini korjattavaksi. No ne oli valmiit ja maksoin ne itelleni takas, ja jatkoin Valencianan varrella olevaan uuteen ja valtaisaan Kiinanmiehen kauppaan. Sieltä piti hommata mikroon uus muovikansi, kun edellinen jäätyneen patongin käristys mäni taas kerran "vähän" pitkäksi, ja mustunut patonki "söi" reijän myös suojakupuun, jonka päällä se hikoili liijan kauvan.
Samalla kertaa meinasi kärähtää myös riisiryynit pohjaan, kun piti ikkunaluukkuja ruveta aukomaan mikrosta tulleen savupilven haihuttamiseksi. Sitte jo taas kerran alko jo omatki pärreet käryämään ja pelihousut kanssa. No onneksi kalsarit on yhellä lissääntynny, että hätä ei oo nyt vielä ylivoimasen suuri....
tiistai 19. huhtikuuta 2016
Haulikolla ammutun kalsarikokoelman jatke
Perinteinen, kerran vuodessa nakeltava Petanque-kisa Pinomarin mestaruudesta ratkottiin myös tänä vuonna perinteikkäällä pinja-viidakon reunalla sijaitsevalla Pinomarin Peranque-stadionilla.
Olennaisena osana kilpailuvälineitä on metrimitta, tai mielummin lasermitta, näin mestaruuskilpailuissa. Kiistatilanteissa on tarkka mittaus oiva konsti välttää ylikuumentuva tunnelma. Nyt oli laseri huollossa, ja oli tyydyttävä metrimitan tarkkuuteen, minkä tarkkuus ei joka tilanteessa riitä.
Ilma oli kisaan mainio, puolipilvinen ja lämmin keväinen keli. Kisajärjestäjät oli valinnu kisajuomaksi San Miguelin mainijon "ohraporejuoman". Suureen juoman kulutukseen ei kuitenkaan ennakkoon pystytty varautumaan ja peli oli kertaalleen keskeytettävä ja toimistolta haettava täydennystä.
Kisa oli tiukka, niinkun viimekin kerralla, mutta nyt ratkesi homma voittajajoukkueen parempaan turnauskestävyyteen.
Palkintojenjako ja sitä seurannu illallinen toimitettiin Valmismatkatoimiston toimistolla. Siinä ei oltu järjestelyissä pihtailtu. Pöyvät oli notkollaan Cavaa ja muuta juomaa ja toimiston väki kanto selät väärällään ulkogrilliin sisäfilettä ja kokolihamakkaraa. Salaatit oli värkkäilty ja Ali-Olit maustettu ennakkoon osanottajien mieltymyksijen mukaisesti.
Uunoki sai palkinnoksi haulikolla ammutun kalsarikokoelman jatkeeksi uuvet Jameskalsarit. Hienot on pelit, ja niitä voipi käyttää myös ulkohousuina ja simmareina, jos päälyhousut joskus unehtuu laittaa jalkoihin. Myöskin kalsarijen paketointi oli ihan nappi väritykseltään...
Vaaleanpunainen!
Suuret kiitokset sponsoreille ja myös valmismatkatoimistolle, ja sen henkilökunnalle. Hyvä että saatiin toimiston tilat palkintojenjakotilaisuuteen käytettäviksi!
maanantai 18. huhtikuuta 2016
Perslantija ja Kärttynä
Perslantijan "perusposittiivinen" ote alkaa pikkuhiljaa vallata Uunon mielen, ja nää viimeset viikot Iberian niemimaalla on koitettava käyttää harkiten...heh...niinko on koko aiempi elämäki tullu käytettyy.
Tässä aamuyön tunteina, mukavan ja mahtavan illan päätteeksi kuunneltiin "vanhhoo tanssimussiikkija". Alkaen Jimi Henriksonista ja päättyen Perslantijan Kärttynään. Kärttynän esityksessä on kyllä jotakin Uunomaista huumorija, joka ei kaikkiin ihmisiin välttämättä pure, mut ei tarvi purrakkaan. Minnuu kyllä on vetänny suupielijä hymmyyn tuo Kärttynän allaoleva siivu:
https://m.youtube.com/watch?v=nNiJ6Pp7NtE
sunnuntai 17. huhtikuuta 2016
Baskimaan mies
Lämmöthän oli jo kivunnu reiluun kahteen kymppiin, kun hiippailin kevyttä VeeÄllää Masan mäkee ylös ja välillä kävelin.
La Matan rannoilla oli jo kovasti porukkaa ja kupoiloissa ilonen pörinä ja kilinä. Mie en ottannu tinareita mukkaan ku en niitä tarvinnu, vaan jatkoin "kuivin suin" matkantekoani.
Lankkupätkän ja markkinapaikan jälkeen mänin rantahiekalle jatkamaan mukavaa reenisessijota. Sitte Pinomarin kohalla aattelin, että käyn kattomassa onko Valmismatkahenkiläkuntaa ketään paikalla. Jolkkasin läpi Pinjametikön toimistolle.
Ketään ei näkynny, ja sen tiesinkin jo, että puolet henkilökunnasta on Campo de Guardamarin markkinoilla rättijen levityksessä. Naapurin espanjalais-rouvan kanssa tovin turisin, ja toinen matkatoimiston puolikas saatto männä rannalle kävelemään, niinku usijasti tekkee.
Mieki lähin takasin rannalle. Siinä pinjametikösssä ohitin mieshenkilön. Se rupes kyselemää espanjaksi, että onko rannalle pitkä matka. Mie toppasin omat touhuni ja rupesin kävelemää. Siinä sitte selvisi, että kaveri oli Baskimaasta kotosin, ja nyt asusteli Guardamarissa. Torreviejassa oli aikasemmi asunnu, mutta neljännen asunnonrosmoilun jälkeen muuttannu Guardamariin. Baskimaahan on itsehallintoalue ja tuo ETA:han on kovasti välillä väkivaltaaki käyttäen vaatinnu Baskimaalle itsenäisyyttä. Nimihän tullee tuolta baskien kielestä, ja tarkottaa Baskimaata ja vapautta.
Rannalla sitte jatkettii rupatteluu, ylistettii syntymäseutujemme luonnot ja veet, ja haukuttii kaikki poliitikot. Sitte räpättii käsipäivät ja lähettii jatkamaan omille suunnillemme, kaveri Guardamariin ja mie La Matan kautta Torreviejaan. Hyvin alkaa näköjään jo taittua baskienki murre ...heh....lähtiskö jo tulkin hommia kyselemään....
Polkulaattoripaniikki
Jälkikasvu oli käynny Perslantijan mörskällä, ja ois lainannu Uunon kakspyörästä. Se ei ollu tallissa, vaikka ois pitänny Uunon yläkopan mukaan olla.
No mie sitte illalla jo hetekallemänön aikoihi rupesin soittelemaan koko jälkikasvukentälliseni lävitte, ja kyselin, josko joku ois polkulaattorija tarvinnu. Ei ollu kukkaa vekotinta tallista hakennu....voi perhana....sittehän se on varastettu....iski pientä paniikkija jo pintaan. Uus ja kalliski vekotin viety lähes uunituoreena.
Muistin virkistämiseksi varmistin viime joulutauolla kirjottamastani nettijulkasusta sen, että sillon olin polkulaattorija käyttänny. Siintä oli kuvaki todisteena.
Sitte välähti jo Uunon ottalohkoihinki pienen pieni ledivalon tapanen himmeenä vilkkumaan. Voi perhana....miehän vein polkulaattorin Analle huoltoon Valkealan perukoille. Siellä se on, eikä omassa tallissa....Ilmottelin jälkikasvukentälliselle, että polkulaattori on tallessa, ja huomiselle aamulle aikomani miliisi-ilmotusoperaatijo peruuntuu....voi Uunoo, ja Uunon lahoavaa latvusta...
"Kaarlo" Santana
Eilinen "iltajamporee" saatiin onnellisesti päätökseen Cerveceria Balcon de Lomas'issa. Sinne ajauvuttiin Carlosin, Seratonin ja Norski-baarin kautta.
Seraton on kyl viikonloppusin hinnotellu ittensä niin sanotusti ulos Uunon listalta...iso olut maksaa keskiviikkona 2€, mut viikonloppuna 6€! Siintä on huumorin nykiminen aika vaikeeta.
Etenkin jos vertaa reipasmeininkisen Cervecerian hintoihin, jossa neljän hengen kööriltä lasku oli 5,40€, sisältäen valkkarin, punkun, oluven ja Uuno-kahvin. Siellä kongi kumahti 24hoon tietämillä, ja luukut mäni kiinne ja ovet säppiin. Se oli jo muutenki hyvä hetki siirtyy hetekoimaan.
Aamulla kiihyteltii sitte Zenijan Bulevardille markkinoijen rättijen levityksen kautta. Eestakanen matkahan oli reilun kahenkympin mittanen ja nelisen kilsaa "kinkkausta", ku pyörät jätettii markkinapaikan aitaan lukittumaan ja huilaamaan.
Illalla sitte pientä VeeÄllää Masan mäkeen ja edelleen La Matan Myllypuiston kautta Pariisille ja edelleen mörskälle. Kyl tuohon juoksuun on jo jonkunmoinen tuntuma tullu talven aikana, ja kyl se on niin mukavaa ajankulunkija muutenki.
Liitteeksi laitan pikkusen pätkävideon Zenia Bulevardilta:
https://onedrive.live.com/?cid=766f09ba4cc4ea66&id=766F09BA4CC4EA66%2172093&ithint=video,mp4&authkey=!AANZxZbXqz0jV6g
perjantai 15. huhtikuuta 2016
Kolmen päivän putki
Maanantainahan oli pari juoksulenkkiä yhteensä 15km, kympin pyörölenkki ja vajaa kymppi kävelyä kylillä.
Tiistaina sitte tuo Elchen vajaan 70km:n pyöräsiivuttelu kaupungilla jalotteluineen.
No eilenki oli kyllä aamupäivällä tehot ja into nollassa, mutta illalla vielä mäni 14km keskivauhilla 5min/km, ja muutenki oli intoo ilmassa.
Tänää se on sitte ottannu takasin kolmen päivän intoilun, vaikka messevää oli aamu alotella La Matan luonnonpuistossa Desai-Uunolla. Tämmönen Desai-Uuno on ollu meillä aina tapana Pinomarin valmismatkatoimiston henkilökunnan kanssa tehä kerran kvartaalissa.
Mahtava perinne...
torstai 14. huhtikuuta 2016
Elchen kalossikaupoilla
Menomatkan kyykin tuolta La Marinan kukkulan kautta. Siinä voitti pari kilsaa, verrattuna rannan likeellä olevan Marinan kautta kulkevaan reittiin.
Unenpöpperössä aamulla lähin 332:lta liian aikasin, mutta onneks huomasin heti kättelyssä, että Marinaan tästä ei pääse, ja pakittelin takasin 332:lle.
Muu väki lähti vielä päivän kaupungilla lompsimisen jälkeen Kalossitehdasaluetta ettimään. Mie lähin veivaamaan rannan Marinan kautta Torreviejaan. Tuo kukkulamarinan takaa lähtevä tie Elcheen (Camino de la Escuera) kun oli hiekkapäällysteinen, enkä sitä 2-3km:n jyrkähköö ylämäkipätkää halunnu ennää näillä takalauvoilla ylös hinkata.
sunnuntai 10. huhtikuuta 2016
IV 10.1K VILLA DE LOS ALCÁZARES. 10.4.2016
Se oli sitte viimone Uunon kisa Epsanjassa tällä erää. Nähtäväksi jää, mitä teen syksyllä, mutta omaan tekemiseeni teen kyllä muutoksia, jos terveyttä ja intoo vielä piisaa.
Kisapaikkahan oli reitin puoleen ihanteellinen, eikä olosuhteitakaan voi moittia. Lämpötila alussa alta kahenkympin, mutta kisan loppuosassa tuli Uunolle jo hiki ku aurinko alko porottelemaan kärttysää nahkaa. Reitti oli nurinniskoin olevan T-kirjaimen muotonen. Alku ja maali rantabulevardilla, jota pitkin suuri osa juostiin.
Meitähän oli Joren kyyvissä Hanne, Tiina ja mie. Pertti tuli Mikon kyyvillä.
Alussa juostiin lyhkäsempiä matkoja, ja 10,1km:n kisan alku vähän myöhästy. Sitte päästii myöki "matkustamaa". Alkukiihytys tavanomasen vauhikas. Eka vilkasu "aikarautaan" anto verkkokalvoille lukeman 4:08. Rupesin jarraamaan, ku tälläseen vauhtiin ei Uunon kunto loppuun asti ylety. Miun tavote oli 4:16 keskikilometrivauhti. Eka mäntii 4:14. Homma eteni tuonne 7km:n kohille alle 4:16 vauhtija, mutta kolme viimestä mäni rapijasti yli 4:20 keskivauhilla.
Uunon loppuaika oli 42:27, ja keskivauhti 4:18. (oma, järjestäjien 4:12,) Sillä olin M55-sarjassa (C) seittemäs. Ihan ok juoksu.
Naisosasto kiihytteli ittensä kokonaisuuvessaan pootijumille jumittelemaan. Hanne oli sarjassaan ykkönen ja Tiina omassaan kolmonen.
Kovasti onnea molemmille! Toivottavasti intoo ja terveyttä piisaa jatkossakin.
Mikon jalka ei oikeen loppuun asti pelittänny, ja Pertti vähän toipilaana,mutta juoksi hienostu kuitenki loppuun, niinku Mikkokin.
Tulokset linttasen joskus TÄHÄN.
La Manga
Tännää on sitte tän kevään viimenen kisa tuolla Los Alcazaresissa. Pikkusen haikijalla mielellä sinne lähen. Tulevista ei pysty ennää mittää sanomaa, millä systeemillä Uunon kisahommat täällä jatkuu?
Eilen käytii Pinomarin Valmismatkatoimiston porukan kanssa San Pedro del Pinatarissa kattelemassa Mutakylpylaitosta.
Siintä jatkettiin Cenizan tykkivuorelle. Siellä oli toimisto järjestänny retkievästyshetken. Parkkipaikaltahan on semmonen 3km:n kiipeeminen vuorelle. Maisemat on siellä mahtavat.
Tykkivuorelta jatkettii La Mangaan. Ajeltii 12km:n siivu kapijaa kaupunkimaista maakaistaletta pitkin. Pari kilsaa ennen kanavaa, käännyttiin takas.
Siintä jatkettii tän päivän kisapaikan läpi Los Narejos:iin. Siellä kyykittii kiinan miehen Wokkipaikkaan syömään. Vattanahkat killillään sitten vyöryttii takasin Torreviejaan.
Suuret Kiitokset taas Pinomarin Valmismatkatoimiston väelle mukavasta päivästä. Hetkosia on mukava kesä muistella.
Nyt mie lähen huonosti nukkuneena pienelle aamulenkin pätkälle, ja sitte kamat säkkiin ja kisoihin Los Alcazares:iin juoksemaan 10,1km:n kisa.
keskiviikko 6. huhtikuuta 2016
Hikinuori
Vieläki väsytti jalkoja perusteellisesti sunnuntain kisan jäliltä. Eilen ei tullu ku kymppi eläkeläisköpöttelyä ja maanantai huilia kokonaan.
Tänää höyhenenkevyttä VeeÄllää vitosen verran ja kävelyy vähän lomassa enempi.
Uunon takaosasto ei kyllä kestä tuota "viilajauhoo" kyllä juuri missään muodossa. Ei kettinkinä (siintä tullee nilkat ja ranteet kippeiksi, eikä ees pillereinäkään, jos on väkevämpää kamaa.
Siintä mänee pötsi sekalle ja vattanahkaa sattuu ja "takalauvotus" alkaa rakoilemaan ja kalsarit likkaantuu ja pyykinpesu lissääntyy...
No voihan tuo vanhuus tietysti olla yks syy väsymiseen, mutta sen myöntäminen kun on niin perin vaikijaa tämmöselle "hikinuorelle".
Pankkietikka
Synti- tai muut pukit, jos niitä hakia pittää on kuitenki toisaalla Uunon pienen mielen mukaan. Eli siellä suunnalla, joka mahollistaa tömmäsen toiminnan. Meijän päätöksentekijöijen toiminta myös tuossa "Hallintarekisteriasiassa" kuuluu tähän samaan sontakasaan. Muualla yritetään saattaa omistuksiin lisää avoimuutta, mutta Perslantijassa yritetään saaha omistukset mahollisimman paljon salasiksi, vaikkapa sinne Panamaan tai Hallintarekisteriin.
Lakijen valmistelu pitäs olla avointa toimintaa eikä mitään salassa pijettävää "kaveriporukan" kähmintää, jollaselta se nyt tavantallaajan silmillä vilkuiltuna ulospäin näyttää. No syyt on kyllä tähän toimintaan selvät.
Miulle alkaa ja pikkune paskan maku entistä väkevämpänä tulemaa suuhun ku noita Perslantijan uutisia joutoaikoinani lueskelen ja mietiskelen takavuoskymmenien tapahtumia. En taija ainut henkilö olla?
Mie taijan omalta osaltani käyvä "Uurnalla" seuraavan kerran vasta sitte, ku on mahollista äänestää jotaki muuta olioo ku ihmistä. Ihmine on semmone elukka, että sen latvuksen toiminta ei näy muuttuvan ainakaan yhen elinaikana mihinkään.
Kusetusta kusetuksen perrään ja jatkuvasti. Niillä ohjeilla, joita miun isukki arvossa piti, ei nykymaalimassa pärjää....tää on miulle ollu selvää jo vuoskymmenijä.
tiistai 5. huhtikuuta 2016
Novelda ja Alicante
Eilen oli sitte Pinomarin "valmismatkatoimiston" henkilökunnan kanssa sovittu Eldan matkasta. No siellä pääkohteena oli Santuario de Santa Maria Magdalena.
Matkatoimiston väki tuli meijät hakemaa sovittuna aikana ja ajeltiin Marinan kautta Elchen suunnille. Sitte Elchen jälkeen ruvettii vuntsimaan, että oliko se Santuario sittenkään Eldassa. No ei ollu vaan Noveldassa, ja sinne sitte sihtailtiin. Hyvin löyty ja oli mahtava paikka. Sisälläki piipahettii hetkonen Pyhässä paikassa.
Kuppilassa istahettii kahvikupposten ja rikkaijen ritareijen verran...perhana ku jäi se espanjankielinen nimi vähän epäselvyyteen (Torixa?).
Aikaa ku oli ja ilma sopiva, ni suoritettii Sanitaarion kuppilassa arpajaiset käyvääkö vielä Elchessä vai Alicanten linnakkeella. Castillo de Santa Barbara. Päädyttiin Alicanteen.
Sinne ei autolla kyl kannata ylös asti yritellä turistiaikoina kesällä ja pääsiäispyhinäkään, mutta nyt löyty onneksi parkista sopivasti vielä tilaa. Mahtavat oli paikat ja puitteet ja näköalat.
Sitte yritettii vielä Kiinan miehen kuppilaan syömään, mutta siestailut paino päälle. Sisälle kyl päästii mut saman tien lennettii masut edelleen yhtä tyhjinä ulos samasta ovesta ku tultii.
Sitte hajettii Liidelistä suuhunpantavaa ja "valmismatkatoimiston" ruokaosasto laitto ihan oikijaa pottumuussija kaikkinne lisukkeineen ruuvaksi. Siinä jäi kiinamiehen riisiryynikepakot kyllä auttamatta kakkossijalle tälläki kertaa.
Sitte vielä kyyvitys illalla ähkyn kanssa mörskälle. Kiitokset SUURET koko Pinomarin valmismatkatoimiston henkilökunnalle!
PS. Sunnuntain kisan jälkeen tyräsin aika pahasti. Yrittelin väärään kämppään, ku en väsyksissä erottannu omaa porttijani naapurin vastaavasta. Portti avautu miun avaimilla ja lompsittiin rappuset ylös asti...heh ja viereiset naapurit katteli vähän ihmeissään....vähän hävetti, mut ei paljon...
XLIV Media Maratón Internacional Elche Oasis Mediterráneo
"Tonnitolkulla" oli juoksijoita eilisellä Uunon viimesellä puolimaran rypistelyllä.
Ilma oli hyvä juoksemisen kannalta...+16, 2m/s, pilvistä lähössä, mutta loppukilsoilla jo paisteli aurinko ja Uunolla jo oli "hikikii".
Jore tuli meijät hakemaa mörskältä ja Marinan kautta ajeltii ihan kisakanslijan viereen. Hajettii torsaalit ja ooteltii Mikkoo joka sieltä sitte tulikii näkösälle.
Sporttipariskunta...
Sitte pikkusen rutinatuokijon jälkee verryttelemää ja kohta kohen täyttyviä lähtökarsinoita. Vesa ja muitaki Guardamarin veteraanoja oli Uunon vierellä lähössä. Mie jostaki syystä ajauvuin vihrijään karsinaan ja lähtökiihytys oli sen mukanen, vaikka kuinka yritin "ajella" käsijarru päällä, ettei mänis laukalle. No ei se pahemmin männy...eka vilkasu Esijuoksijaan anto Uunon jo sumeille verkkokalvoille lukeman 4:15, joka oli 10s alle tavotekeskivauhin.
Eka kilsa mäni 4:20 kyyvillä, eli vähän liijan ripijästi. Sain sen kuitenkin pikkuhiljaa laskemaan 4:25 lukemiin, mutta jo kympin kohilla alko tuokin vauhti tuntumaan "puisevalta", ja väsyneeltä tuntu koivet ja kirosin eilisen pyöräreissun. Ois voinnu olla lyhkäsempikin?
Kovan kannustuksen ja tuhatpäisen yleisöjoukon ansijosta kuitenki pysyin pystyssä ja "ryhdissä" 17km:iin saakka. Loppu 4km oli kivuliasta taistoa konttaamisen, kävelyn ja juoksun välimaastossa...4:46; 4:33; 4:47; 4:58 viimesten kilometrien keskivauhit.
Uunon loppuaika oli 1:35:06, jolla olin kolmantena omassa F-sarjassani eli M60. Sarja oli viimenen juoksusarja ennen uhkaavasti lähestyvää "rollaattorisarjaa". Sarjan voitti ylivoimasesti Francisco ajalla 1:23:59. Sarjan kakkonen Carlos oli Uunolleki entuuvestaan tuttu monista, monista kisoista.
Elchessä piisaisi kyl kateltavaa pitemmäksiki ajaksi. Hieno kaupunki!
E-sarjan voitti Vesa hienosti pari minuuttii alle tavoteajan männeellä hilppasulla. Hanne voitti myös oman sarjansa hyvällä juoksulla.
Onnee molemmille voittajille! Mikko joutu keskeyttämään.
Alla muutama pootijumikuva...
Tulokset löytyy TÄÄLTÄ.
lauantai 2. huhtikuuta 2016
Huomenna pitäs
Kestääkö kintut ja kalju riittävän kiiltävinä, ja miten on palautumisen laita? Ne jääpi nähtäväksi. Tänää tuli pyörää tosin hiljasella vauhilla reilut kolmekymppijä, mutta ois ehkä käppänälle vähempiki riittänny. Etenki takatullessa nokkaa kohen puhaltannu kova tuuli ois voinnu olla toisensuuntanen.
Huomiseksi on kyl luvassa kisapaikalle Elcheen ihan kelpo juoksukeli, +16, 2m/s ja aurikoo täyslaijallinen. Sen puoleen kyllä kelpais tennareilla tepsutella ainakin. (Yön aikana oli ennuste entisestään petrannu juoksua ajatellen, luvassa pilvistä).
Aamupäivästä lähettiin Guardamarin suuntaan "syklofooneilla" ilman mitään suunnitelmaa. Rantakuppiloijen kautta ajeltiin palmupuiston lävitte satamaan yhelle jarrujuomalle ja siitä jatkettiin Masymasin puotiin. Sitte suunnilleen samaa reittiä takasin.
Pinomarissa oltiin kestitettävinä usijampi tunti ja maisteltiin makosija murkinoita. Auringon laskun aikoihin hypittii "syklofoonijen" satuloille ja polettiin mörskälle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)