IV Carrera Base Aerea de Alcantarilla

 

 

Tännää lähettii tuonne Murcian Alcantarillan lentotukikohtaan, jossa armeijan miehet oli järjestänny juoksukisat. Uunohan oli nyt pitkin, pitkin hampain lähtökarsinoijen katsomon puolella kattomassa muijen juoksemista. Matkoinahan oli 14,2km ja 5km.

Hanne juoksi tuon 14,2km ja Jore toimi kuljetus- ja huoltopäällikkönä, ja Uuno vaan muun joukon jatkeena ja riesana. Keli oli +15 tietämillä ja alussa lähes tyyni, mutta sitte jo "tuulahteli" 5-10m/s, ja lähes pilvinen taivas.

Uunohan oli myös hätäpäissään kerinny tänneki ilmottautuu ennen tuota viikon takasta lonkan lonksahusta, ja juoksijanpolsaa mieki lähin yrittelemää, vaikka aamun "ketutuskäyrän" takija, ku ei juoksemaa päässy, olin jättänny myös passinki kopijot kämpille, eikä kuvaakaa passista ollu "älyttömässä vasarassani".

Tiukassa oli polsa, mutta kyllä mie sen kanssa sieltä polsa-aluveelta militanttijen tiukan syynin ja kovan suunpieksämisen jälkee ulos linkutin. Englantija ei kukkaa ymmärtänny ja aika harvassa oli persoonat, jotka Uuno-espanjaaki ymmärti, mutta jokunen kuitenki senverta, että Uunoki sen polsansa ulos sai kiikutettuu, ja ilman aluksi vaadittuja tokumentteja.

Sitte käytii Cortado-kahveilla ja välillä autolla niinku lähtökuvijoihin kuuluu ja sitte vähän päästä Joren kanssa toisilla Cortadoilla. Nyt kävi kuitenki aika somasti, ku sattu olemaa Konjamiiniputeli ihan kahvimasiinan likkeellä ja helposti meijän silmijen ja tarjoilijan käsijen ulottuvilla, ja myökii siitä saatii pikkuset siivut laseihimme. Hyväne aika ku oli hyvvää.

Sitte kökkimää lähön ootteluun ja Hanne mäni karsinoimaan. Juoksijoita oli 1800 yhteensä, eli lähes maksimi osanottomäärä. Rajoina oli 500 5km:lla ja 1500 14,2km:lla. Sitte tapahtu lähtö, ja ukkoo ja akkaa, kättä ja jalkaa ja rullatuolija ja muuta kamaa oli ilma sakijana, kun kaikki koko kalusto yritti rynnistää keulapaikalle.

Hyvin hoijettuja puistoja piisaa täälläki.

Mie siintä lähin nilkuttamaa kilsan päähän Joren kanssa sovitulle 4:n ja 5km:n kohille, hyvälle katsastuspaikalle vanhan kuljetuskoneen juurelle. Hannella oli meno helppoo ku joskus heinähommissa jollakulla, vaan ei Uunolla.

Sitte tultii erinäisten vaiheijen jälkee takasi maali- ja lähtöaluveelle väenpaljouven ja runsaslukusen polliisi- ja militanttijoukon sekkaan.

Hanne oli paahtannu kovasti koko kisan ja voitti oman sarjansa. ONNEA KOVASTI!!!

Hannen mukkaan reitti oli vaativa ja vaihteleva ja hiekkapätkäki reittiin sisälty, ja lentokenttäalueella yltyvä tuuli haittasi...heh....Uunoki käi lisäämässä tässä välissä pyykkipoikija kuivumassa olevan takaparvekkeen "kalsarinäyttelyn" somisteeksi.

Sitte kateltii pootijumijuhlallisuuksia ja pikku hiljaa lähettii lompsimaa autolle ja keulat kohen Torreviejaa. Ennen liukenemista Uuno vielä käi onnittelemassa tutun F-sarjan kolmoseksi tulleen kolleekan.

Kiitokset Jorelle ja Hannelle mukavasta päivästä!

TULOKSET ilmaantuu varmaan TÄNNE?