Teutjärven ympärijuoksu. 23.4.2017

Uuno tömähti tasajalka-alastulolla perjantaina Perslantijan kamaralle. Tömähyksen jälkee oli kantapäät vielä senverta "herkässä" kunnossa, että en Teutjärven ympäri lähtenny nilkuttelemaa.

Toisten juoksuja kuitenki lähin kattelemaa Nipponin Rusinalla vähäsen viimetipassa. Kelihän oli keväisen aurinkoine, mutta tuuli kuulemma vähäsen reitin takaosalla haittasi kiihyttelyä. Osanottajia oli viimevuotista enempi, mikä oli hyvä juttu. Toine mukava asia oli se, että Kouvolan Sanomat oli arvostannu kisan etusivun jutun arvoseksi!

Ensimmäisenä maaliin tullu juoksija...nimmee en tiije? Hyvä!

Nuorisosarjoissaki oli
kivasti osanottajia.


Järven kierti nopeimmin HooPee 49:32, joka voitti Teemun 51:29 parilla minuutilla. Kolmantena maalilinjan ylitti Kim 53:53 ja kannoilla positiivisella mielellä taas "kehiin" ilmaantunnu Janne 54:07.

Teutjärven kierti nopeimmin HooPee.

Neljäntenä tuli maaliin Janne, ja kakkosena Teemu.

Janne ja Kim.

Kauko selvitti taas kerran lenkin reilusti alle tunnin ajalla 56:53, joka on tapahtunnu jo 20 vuuven ajan!

Kauko on hyvässä kunnossa edelleen.

Juha 58:13, Mika 58:38 ja Esa K 58:50 olivat kaikki minuutin sisällä, ja alun rauhallisesti jarrutellu Jarno 59:46 tuli perässä loppua kohti kiihtyvällä vauhilla.

Juha R ja Esa K samoilla minuuteilla maaliin.

Mika tuloksissa Juhan ja Esan välissä.

Jarno alle tunnin reilusti.

Heikki 1:06:19 jaksaa vuuesta toiseen ja nytteki hyvä aika. Katri 1:08:56 ja Esa P 1:09:00 taisivat juosta "sopujuoksun" ku ajat oli niin lähekkäin?

Heikki jaksaa ja Tukholmaan täydelle tähtäin.

Aulis 1:15:01 oli edelleen mukana ja Juha F 1:17, jonka ansiosta Uunolla on takana yli 10 vuoden "juoksuputki", ja edelleen muistissa mukavat muistot Ateenan maratonilta.
Lassen 1:20:00 oon tuntennu jo kymmeniä vuosia, sillon hiihettii. Nythän Lasse on myös mahollista kohtailla tuolla etelämpänäki. Anu juoksi ajan 1:23:03.

Aulis kisan jälkeen hyvävoimasena.

Tyttö ja Lasse maalissa järvi kierrettynä.

Ei tunnu missään...

Esalle ei matka piisannu ja lisää kilsoja "mankelilla".

Anu kisan jälkeen maalissa.

Onnittelut voittajille ja muillekin juoksijoille!

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Ois kyl ollu mukava ohennella omaaki oloo juoksemalla Teutjärvellä, mut yritetää sitte ens torstai- iltana Suijankoskella, jos vaan onnistuu jo juoksu, ku matkaki olis lyhkäsempi.

Harmi juttu ku nuo SM- viestit on samaan aikaan ku Kymijokiviesti ja Uuno- joukkueista puuttuu vielä muutamia juoksijoita. Jos joku on kiinnostunnu osanotosta ni ottakaa yhteyttä Uunoon.

 Mikko on aina valmis kisahommiin. Uuno sössi näissa kuvanvälppäyshommissa ja tää kuva jäi kokonaan pois. Mikkohan juoksi 7km aikaan 31:28.

 

Sopupappaa

 

Uunon päivät on nyt täällä Torressa tältä keväältä luetut. Yhen viimesistä uunoiluistani kerkisin vielä hienosti tiistaina tekasta aamupäivän Quironin tulkkaussessijon jälkeen. Siintä sessijosta riittäsi kyl ripittäytymistä pitempääki tekstitykseen.

Jären vastasesti kippeellä akillesjänteellä piti vielä jänteelle "loppusilaus" tehä ontumalla 20km ja pari kilsaa kävelyy lisäksi. Sitte on jo kävelyki tuntunnu tukalalta...hinku oli kova osallistuu Teutjärven ympärijuoksuun Perslantijassa, mutta nyt se ei onnistu.

No eilen oli sitte jo pakkotyöstön makua, ku Kankee oli vielä vietävä kesäteloille ja telomispaikasta kinkattava 7km:n matka mörskälle. Pakkohan ei tietenkää ois ollu, mutku, mutku...oon kuuskolmonen ja syntynny viiskytäluvun alkupuolella viime vuostuhannella.

Illalla ku saatii kerättyy ruuvan jäänöksistä papusoppa ni lähettii vielä viimeset silmäykset luomasn tuuliselle keskustan rannalle ja käytii sitte kahvilla.

Huomenna jo sitte tanner tömisee ja kätösiä ja jarpaita palelee Perslantijassa. Tulo kyllä hirvittää hiukkasen mustanaamaa.

Palohälytys

Käytii käpöttelemässä Carrefourin suunnilla erinäisissä puoteissa. Sitte pistäyvyttii belgian miehen kahvilassa kahvilla.

Mörskälle ku palattii talon resitentti tuli vastaan ja sitte könyttii tänne vitoseen. Käytävälle ku hissistä ulostauvuttii, jossaki piipitti palohälytin. Aukastii ovi ja mäntii omaan mörskään sisälle.

Sitte tuo hälyttimen piipitys alko minnuu vaivaamaan ja läksin käytävälle takasin huhuilemaan. Soittelin tän kerroksen kaikkien "matollisten" mörskien ovikellot läpi. Ketää ei ollu kotosalla. Piipitys tuntuu kuuluvan tuolta viimosesta huoneistosta.

Kyykkäsin neloseen ja siellä oli parikymppisiä nuorukaisia lähtöö tekemässä, mutta ei tuntunnu niitä tuo hälytys kiinnostavan pätkän vertaa. No minnuu se vaivasi....siellähän voipi olla vaikka lähimmäinen tai etimmäinen ketarat sojossa häkämyrkytyksestä tai muuten vaan hetekalla lepäämässä. Voihan olla myös, että mörskässä assuu kuuskolmonen ja se on lähtenny kylille ja unohtannu muovikattilan hellan päälle hiiltymään.

Pojat painu kapsäkkeineen hissiin. No mie jatkoin alaspäin ja alakerrassa vanhahko nainen tuli vastaan ja sitte toinen talon asukas kakkoskerroksesta ja lähettii talon resitentin huoneen ovelle. Resitentti ei ollu nyt paikalla, mutta ressan vaimo tuli vastaamaan ja selviteltii tilannetta.

Miun osuus asijassa nyt kuutenki päätty, ku ovee en auki murtamaan kehtaa ruveta, enkä muutakaan täältä ulvovan asunnon ulkopuolelta pysty tekemään....siellä se ulvonta kuitenki jatku....tunti lienee jo kohta männy aikaa meijän kotiutumisesta? No ei sieltä vielä savua ulospäin tupruta, eikä liekit vielä ulkopuolelle ylety, mitkä on nekkii positiivisia asijoita.

Liikesalaisuuksia

Eilistä askaretta.

Perhana sentään. Tää Uunon plokkaaminehan mänee ihan referoinniksi lähes kokonaan. Tuossa eilisessä Tuomaksen Iltalehtijutussa mainittiin myös Länsimetrohanke, jonka kustannukset on suunnilleen kaksinkertaistunnu. (600 miljoonasta 1,2 miljardiin). "PIKKUSUMMIA!"

Länsimetron hallitus oli tän päiväsen Iltalehen jutun mukaan tilannu tutkimuksen siitä, mistä tuo kustannusten tuplaantuminen johtuu.

Tuota tutkimusta ei nyt sitte julkiseksi ollenkaan saateta.? Sisältää liikesalaisuuksia, ja sen takia ei voija julkasta.

No Suomen Valtion kuitenki kannattasi nuo mainitut liikesalaisuuvet selvittää ehottomasti. Se selvitys voisi ehkästä tulevaisuuvessa julkisten rakennushankkeijen kustannusten lähes poikkeuksetta tapahtuvan moninkertaistumisen.

Pistän tähän loppuun pahimman kirosanan minkä oon ikinä kuullu:
"Voihevosenlannanmehut".

Äimänkäkenä

Kuuskolmosilla on lähes kaikkee muuta, mutta yhtä asijaa ei oo, nimittäin aikaa. Sitä ei saa Eurojackpotin voittaja eikä kukkaan muukaan ostettuu. Lisäaikaa ei yleensä myönnetä, jos portti kiinni lopsahtaa, vaikka jokunen onkin portin lähimaastosta läheltä horsmakukkulaa vielä elvävien kirjoihin lueteltu.

Uunonki tämän kevään Espanjansessio vetelee jo viimesijään, vähän niinku Uunon muukin olemus, vaikka Kyllikki sitä koitteli tänää kohentaa katkasemalla Uunon hiuksen lyhkäsemmäksi. Lattijalle jäi muutama hiuksen pätkä, ja mie siinä vähän iteksee mietiskelin, että pitäskö nuo taltijoija ja yrittää jollaki liimakonstilla latvuksen kiiltävimpään kohtaan kiinnitellä illemmalla. No hylkäsin ajatuksen lähes heti. Kuuskolmonen mikä kuuskolmonen, ei siitä ennää liimalla, silikoonilla, ei potoksillakkaa nuorempaa tehä...heh eikä Uunon mielestä kyl tarvikkaa.

Sitte tuoho otsikon asijaan. Uuno ja Rouva- Uuno mäni Kiinan naisen kauppaan. Uuno siinä kysäsi, että "tiene usted alguna gaato? ", joka uunosuomennettuna tarkottaa, että "onko teillä jotakin kissan tapasta?". Tähän kiinan nainen vastasi, että "hugeete? ", joka tarkottaa, että "leluako?". Uunon vähänen solurykelmä oli nyt vähintäänkin kuuskolmosen tasolla, ja tuo sana ei Uunon huonomuistisesta yläkopan sanakirjasta esiin ilmestynny, ja niinpä Uuno toisti kysymyksensä, ja lisäsi "akii" (=täällä) -sanan kysymyksensä perrään.

Siihen Kiinan nainen sano...heh...tai Uuno ainaki luuli ja kuuli naisen sanovan, että "para comer?", joka tarkottaa "syötäväksi". Olin ihan äimän käkenä, ja epävarma kuulinko oikein vai ymmärsinkö väärin, ja ei tullu Uunon mieleen ku pari vaihtoehtoo....lähtijä rivakasti ulos tai kysyy kolmannen kerran. Valittin sen kolmannen kerran kysymisen ja niin tein. Mutta Kiinan naisen kolmas vastaus....tai niin ainakin luulin ja kuulin oli sama ku kakkonen, eli "para comer?". Naine oli totisen olonen, eikä sitä vitsinä kyllä sanonnu.

Tässä vaiheessa Uuno jätti kissan kyselyt sikseen ja alko valua pikkuhiljaa kohti Kiinan naisen kaupan ulko-ovvee, mutta asia on Uunoo vaivannu siitä saakka, ja selvyyttä siihen ei todennäkösesti saaha ikänä...

Heh...kaikkee sitä kuuskolmosen päässä, laineijen seassa liikkuu.

Meitä pissataa silmään

Luveskelin eilen mielenkiintosen, ja hauskasti kynäillyn Iltalehen jutun. Jutun kirjottaja, Tuomas Enbuske, oli Iltalehen blogissaan kirjottannu 13.4.2017 jutun otsikolla: "Raivostu ääliö- maksat 15 euron pihvistä viisikymppiä".

Juttuhan käsitteli julkisten rakennushankkeiden kustannusten "ennalta-arvaamatonta" nousua. Erityisesti minnuu aina on hymyilyttänny tuo asia, että tuo kustannusten nousu tulee aina...heh...painotan sanaa AINA ihan "puskista" ja yllättäen hankkeijen vastuuhenkilöille.

Uuno ei tässä suhteessa ymmärrä suomenkieltä ensinkään, vaan miulla on ollu tuosta "ennalta-arvaamaton"- sanasta ihan päinvastanen käsitys. Uuno on harhasesti luullu, että jos joku tapahtuma toteutuu AINA ja joka kerta, se ei oo sillon "ennalta-arvaamaton", vaan pikemminkin "ennalta-arvattavissa", ja jopa hyvinkin suurella todennäkösyyvellä ennustettavissa oleva juttu.

Erityisesti minnuu nauratti tuo Tuomaksen bordelli- viittaus, mutta pääosin itketti köyhtyvän ja kuihtuvan Perslantijan verovarojen sikamainen törsäys, ja se että sama rumpa jatkuu vuoskymmenestä toiseen, ja se erityisesti, että kukaan ei ole satojen miljoonien haaskauksesta vastuussa, ei rakennuttajan, eikä rakentajankaan puolella....jos olis, "päitä tippus", mutta kun ei tipu ni ei oo.

Tällee kuulemma siellä Perslantijassa, jossa ei korruptioo oo?

Perslantijan puhelinterrori

 

Uunon alkuviikko on männy "ratevasti" tulkin hommia hoijellessa ja tutustuessa espanjan terveyshuoltopalveluihin. Osaan palveluista olin jo tutustunnu aiemmilla tulkkausmatkoillani. Tuossa ohessa joutu törmäämään tuohon otsikonki asijaan.

Siitähän on jo ehkä kymmenijäkin vuosia sitten ku Perslantijassa tuota puhelintoimintaa koskevaa lakija "kehitettiin". Muistan ku ite hyppelin kehityksen alkumetreillä katon ja lattijan välissä ja haroin harvenevaa kaljunkohtaani.

No tuosta hommasta on tullu Uunolle ja monelle muullekin käytännöksi, että ei vastata kuin tunnettuihin numeroihin. Etenkin jos numero on salanen, sillo ei kannata vastata.

Uunoo ei kiinnosta pätkän vertaa kinata siitä, onko miulla hetki aikaa vai eikö oo jonkun miulle tuntemattoman, myynti-intosen tykin kanssa. Joskus oon heti kättelyssä ilmottannu, että jos on miulle päin tineroita tulossa, voin antaa pankkitilinumeroni. Yleensä tykin suurin into loppuu ku seinään ja juttu ei siitä etene ja puhelun voipi lopetella. Lissään vielä tähän entisen työkaverin käyttämän konstin. Ylleensähän puhelu alkaa sanoilla: "Oisko teillä hetki aikaa", johon työkaveri vastasi, että on, ja sitte se sano, esim. että 5, tai 10sekuntia, ja alko laskemaan sekunteja...heh...ja annetun ajan loputtua sano, että "aika loppu", ja lopsahutti luurin kiinne. Läyttökelponen ja hyvä konsti, eikä tarvihe tykkilöijen höpinöitä tuntitolkulla kuunnella.

Tällä kertaa törmäsin tuohon "helvetin esikartanoijen" olosuhteita lähentelevään puhelinlinjalla ootteluun. Sitä on joutunnu sietämään ja kestämään jokainen luurin omistaja Perslantijassa. Ja mikä siinä on Uunon mielestä mitä härskeintä kyykytystä ja jopa rikollista, että monasti oottaja joutuu siitä oottelusta maksamaan tuolle instanssille mihin on yhteyttä yrittelemässä. Miun latvukseen se ei käy mitenkään, ei mää jakeluun, eikä ees viikkojulkasun varhaisjakeluun.

Tuossa tiistaina "taistelun tiimellyksessä" espanjalaisen toimistohenkilön piti soittaa Perslantijalaiseen vakuutteluyhtijöön ja varmistella kortissa mainitun yhtijön vakuutuksen kattavuutta. Kortissa on englanninkielinen teksti ja täyvellistä englantija puhuva espanjalaisvirkailija soitti kortissa mainittuun Perslantijan numeroon....heh....siellä vastattiin kuitenkin suomeksi ja espanjalaisvirkailija pääsi osalliseksi ja maistamaan Perslantijalle tyypillistä "helvetin esikartanoijen" tunnelmaa....heh...asia oli tärkijä, ja homma piti selväksi saaha. Mie olin siinä vieressä ja sanoin, että vartin oottelu on ihan normaalia ja voipi männä pitempäänkin....parikytä minuuttia mäni. Virkailija huokasi syvvään ja ilmotti, että oli pisin soittamani puhelu. No sitte päästii sotkemaa jo muita asijoita ja hommia viemään etijäpäin, ja mieki sain avattua ittijäni ja raumatisoitunutta runkoani koskijen tuota Perslantijan puhelinterrorija.

Jos joku saapi tehtyy semmosen läpimenevän lakialotteen, millä tää kyykyttely saahaa loppumaa, Uuno on valmis alotteen tekijälle luovuttamaa sadan euron verran dineroita, edellyttäen, että oon sillo vielä luovutuskunnossa, ja että miulla vielä senverran tallella on näitä hupenevia rahayksiköitä. Epävarmaa on kyllä tuo euronki tulevaisuus ja olemassaolo, niinku myös Uunonki, että pitäkää kiirettä tän asijan kanssa.

Kyl siellä Perslantijassa muutaki oikomista ois ku Uunon ristissä olevat alaleuvan muovit ja puolimaratonijen juoksureitit....sanoo Uuno.

I Carrera Popular Guadalupe. 8.4.2017

Aamupäivän pyöräpinnistelyn jälkee lähin heti ettimää muonitusta ja nyt piisasi puolikas Rollo ja Kokis ja vesi. Nehän löyty heti muutaman korttelin päästä.

Sitte mörskälle ja vähän hetekointia ja sitte kisapaikan ettimiseen. Sekin löyty ja tuttu "kääkkäkööri" oli jo paikalla, etunenässä Norberto, Mariano ja muut.

Vähän haikijalla mielellä mainijot kilpaveikot hyvästelin. Sitte hain torsaalit ja paijan, ja kysäsin oisko järjestäjillä paikkaa Uunon pienelle bolsalle. Eipä tälläkertaa ollu, mutta siihenki olin varautunnu. Miulla oli ohkane vaijerilukko, jolla köyttelin bolsan kiinne pyörään. Avaimenki kanssa sen syherön purku vei oman aikansa ja rosmolla ois ollu aika homma tuota syheröö ruveta auki roplailemaa, varsinkin kun Kankee oli kahlittu ihan lähtökaslian likkeelle.

Sitte kökkimää putken alle lähtölatinkija oottelemaa. Se rupes kestämää, ja kesti reilut parikytäminuuttija. Iberian naiset ja miehet kävi jo aika kuumina ja Uunonki hitaat solut ehti jo kaikki pysähtyä tykkenään siinä viilenevässä ja hämärtyvässä iltailmassa.

Torsaalijono.

Kisassahan oli kaks matkaa: 4,3km ja 8,6km. Pitempi matka juostiin kahtena lenkkinä. Reittinä vejeltii Guadalupen kujia ristiin ja rastiin. Oli alamäkkee ja ylämäkkee ja mutkia tarpeellinen määrä. Lämpötila +18 ja tuulta 6m/s. Loppuunjuosseita oli 8,6km:lla 180, ja 4,3km:lla 70 juoksijaa. Molemmilla matkoilla oli 200 juoksijan osanottokatto.

Yhen harjotuslähön jälkee sitte päästii juoksemaa. Miulla oli reijet jo vähäse hapokkaat ja verkkasta oli mänö. Eellä juoksevan Norberton sain nuitenki kiinne ekan kierroksen lopussa ja mänin ohitte. Alun otin nyt ilman normikohellusta, joka kyllä johtu osin siitä, että oli jo valmiiksi väsähtänny vointi lähön hetkellä. Toisella kiekalla oli pientä pistoksen poikasta, mutta maaliin linttasin ajassa 37:22. Matkaa mittariin 8,472km, keskitahilla 4:25. Sijotus oli kolmonen hiuksialähtevässä ja muutenki harvenevassa kääkkäjoukossa.

Kisan jälkeen...

Tarjoilut oli kisan jälkeen vähäiset, mutta oluttiski sieltäki löyty ja sinne mieki kannustin nestehukasta vapisevan atleettivartaloni. Se yks Servojuoma lisäsi vaan vapinaani, mutta kesken en jättänny. Leikkiin ku rupijaa, ei sais ruveta vapisemaa, vaan pitäs homma kestää leikin loppuun saakka.

Sitte tuli jo säkkipimijä, ja ooteltii pyttyseremonijoita melkonen tovi. Mieki siellä sitte patsastelin vapisten toisten harmaahapsien ja -ripsien seassa ja sain kätöseeni pytinkini.

Maalilinja ja selostaja ynnä muuta katsastushenkilöö.

Yks homma pääs lähtiessä unehtumaan, ja se oli Kankeen ja ottalohkojeni valo. Ottalohkostani hehkuva omavalo on jo päiväsaikaanki niin "himmeellä", että monasti sieltä ei riitä hehku yksinkertastenkaan asijoijen toimitteluun. Takana oleva punanen valo on Kankeessa kiinteäasennettu malli, ja sen laitoin päälle ja lähin haahuilemaan ja ihan sokkona ja pelkän GPS:n ja Heren avulla reilun 4km:n päässä olevaa mörskää kohti...."satakunta" kertaa piti pysähtyy ja ottaa uus suunta suuren kaupungin sokkeloisilla kujilla.

Kello oli yli kymmenen ku mörskälle pääsin...respassa rutisin tovin ja kanniskelin Kankeen toisen kerroksen lukaaliini. Nestehukka vatvoitti ja vapisutti vieläkin ja ennen suihkuu piti pistää koko omaisuus päälleni, että tarkeni palautusjuomaksi valitsemani Servotölkin käsijen vapinalta juotuu kitusiin....no se onnistu, mutta uni ei tullu ku vasta kahen maissa, vaikka suihkuttelutki jaksoin tehä.

Kuuvelta sitte heräsin jo ylös, ja ripijästi valmistelut päivän pyöräilyy varten ja respaan viemään avaimet ja pari TV:n kaukosäädintä, joista toisen olin illalla epähuomijossa lissää pyyvelly, kun en horkkatauviltani älynny, että semmonen miunki huoneistossa jo rötkötti.

Sitte kaheksan jälkeen kankein säärin Kankeen selkään ja yrittelemään kohti parin, kolmen kilsan päässä olevaa MU-300 tietä, jota pitkin olin suunnitellu kaupungista ulostautumista. Ajankohta oli varhanen, ja kymmenkaistasille tyhjille baanoille sopi hyvin vielä Kankee ja sen kyyvissä kyykkivä "lisäkaista".

Homma eteni mukavasti, vaikka persuspuoli ei Kankeen satulasta ennää tykänny yhtään, vaikka pehmusteena oleva Geelipäälinen siinä päällä lerpattikin. Seuravijen kylien kautta päädyin kuitenkin Bigastroon: Rincon de Villanueva, Beniajan, Barrio San Blas, Torreguera, Los Ramos, Zeneta, El Raiguero, El Mojon, Arneva, Hurchillo.

Sitte ku "Jakoavainmäen" (Jacarilla) päälle sain Kankeen hilattua, oli mukava nähä tutut suolajärvet ja lasketella kippeillä kannikoilla Los Montesinosiin. Näijen kahen päivän aikana kohtaamani sadat pyöräilijät etupäässä hymyili ja suorastaan nauro Uunon varustukselle...heh...niin miekii tein, mut vermeitä on kyllä käytännössä testailtu kovasti usijamman henkilön voimin ja hyviksi todettu. Olan virittelemä lukko pittää pikakiinnityksellä olevan satulan usijampijen rosmojen saavuttamattomissa ja säätö silti pelittää, ja Uunon satulan alle virittelemä hajuanturilla varustettu heittoistuin heittää outohajusemman takaliston ja sen omistajan taivaantuuliin.

Kääkkä Torressa retken päätteeksi....ei enää vapisuta vaan on hiki ja kuuma. Omaisuutta ihan liikaa yllä ja alla. Kuva: Quatro.

Takatulomatka suju huomattavasti ripijämmällä tahilla (20,5km/h), ku ei tarvinnu sen päälle kilpaa juoksennella. Torressa sitte käin vielä moikkaamassa Quatroo ja Anttija, ku niillä on jo kotimatka likkeellä ja toivottelemassa turvallista...heh...nimenomasn turvallista kotimatkaa.

OIS OLLU SIULLAKI VARMASTI MUKAVA MUKANA OLLA NI EI TARVIS KYYKÄHTÄÄ KYYKKYYN ILMAN MAHTAVAA KISAMATKAKOKEMUSTA MURCIAN GUADALUPEEN ARMON VUONNA 2017. No omapa on valinta ku mukaan et lähtenny...heh...nauraa Uuno ja jatkaa hiipuvaa kohellustansa.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Horkkatautinen Uuno koko omaisuus yllänsä Legazpi- hotellissa.

Viimone ponnistus

 

Uuno lähti tänää aamulla Kankeella ryttyyttämmää Murcian suunnille. Tarkotuksena on osallistuu 8,6km:n kissan Guadalupessa. Sehän on Murcian keskustasta tuonne luoteeseen. Kisa järjestetää ensimmäistä kertaa, ja aikoja mittailee Dorsal21. Saattaa olla Uunolle viimone ponnistus tällä jaksolla, ja seuraavasta jaksosta ei tiije varmaksi sannoo mittää.

Persuksia hinkkasin Kankeen satulalla 55km:n verran hitaalla vauhilla. Uunon tuloreittihän kulki tuolta suolajärvien välistä Los Montesinosiin, siintä Bigastroon ja sen jälkeen vasurille Hurchilloon, ja Arnevaan. Siintä oon usijat kerrat sotkennu putkilinjan tietä pitkin Santomeran ja Aparecidan suunnille, mutta nytte mänin Arnevasta suoraan erinäisten kylien ja koukkujen kautta Murciaan.

Mörskänä on 30€:n huone varustuksena TV, WiFi, äänekkästi rämisevä Fujitsun ilmanjäähytin, sähkökäyttönen lämmitin, WC ja suihku. Eli hinta-laatusuhe on Uunolle ihan passeli, ja matkaa kisapaikalle on 4,2km Heren mukkaan.

Kohta pittää käyvä pöntöllä "suoristamassa kiharat", ja ottaa pieni suihkautus ja kyykkäysvehkeet kisaa varten niskoille ja jatkaa Kankeen liikutteluu kisapaikalle.

Ammattilaiset

Käytii eilen Kiinanmiehen puhvetissa Cortes Valencianan varrella murkinoimassa. Meitähä oli viijen ihmisen seurue Uunolla heikennettynä. Siihe viereisee päytää pölähti kohta suunnilleen samansuuruine porukka. Murteesta päätellen ne oli Euroopan itäosista?

Uunollahan ei mittää pöytä- eikä muitakkaa tapoja oo, mut ei näyttänny olevan naapurissakkaa. Näytti että suur osa muonasta ja juomistaki mäni muuhun ku nielurisojen viereen.

Sitte pöyvän suurin "köriläs" mäni ulkovelle, ja vissiin ulos ehkä tarttailemaa kulkuneuvoo likemmäksi? Toiset tilas tarjoilijalta juomaa lissää....ja tarjoilija ku lähti juomia hakemaa, pöytä tyhjeni hetkessä, niinku se Saharan pieru.

Kettää ei ollu jälellä ja kukkaa ei ilmottautunnu satsin maksajaksi tai keittijöön tiskihommiinkaan....kyllä oli nopijaa ja ammattimaista toimintaa...katteeksi kävi....ossaisimpa mieki ees jonkun homman toimitella nuin "sähäkästi".

Hannelle suuret onnittelut Elchen puolikkaan kakkossijasta, ja valmennuspäällikölle kanssa!