Murcia Maratón. 29.01.2017

 

Kohti lähtöpaikkaa...

Tännää kökittii aamulla sysipimmeessä kyytiä sovitulla noukkimispaikalla. Oltii lähössä Murciaan juoksemaan kympin kisaa. Jorma ja Hanne meijät noukki kyytii sovittuna aikana.

Päällä oli rättilöitä usijampi vuosikerta, ku oli aika vilposta ennen auringon nousuu. Kisapaikalle päästii mukavasti ajoissa ja pirssi vietii järjestäjien neuvomalle parkkialuveelle, mikä oliki mainijo paikka.

Mukavan näköstä seutuu tää Murcian keskusta.

Siintä lompsittii rullaluistelijoijen ja maratoonarijen lähtöö kattomaa ja tutkailemaan lähtö- ja maalialuetta. Sitte viel kertaalleen hampparoitii autolle ja vilponen kisavarustus päälle.

Maaliputkilo kirkon kuppeessa.

Lämpöö oli Sylvi ennustellu +8 asteen verran ja tuulta 5m/s, joka suunnilleen piti kutinsa. Aurinko vähän välillä pilkisteli, vaikka se ei oikeen yltänny aina korkeijen keskustan kortteleijen tietasoon asti, eikä kyllä tuulikaan onneksi.

Kisahan järjestettii nyt viijennen kerran, mut suuren miinuksen antasin järjestäjille lähtöaluveen meiningistä. Vaikka kaistoja ja leveyttä kadulla oli, mutta siinä suihki eri suuntiin samanaikasesti maratoonareita ja rullaluistelijoita, ja myös autopelejä yritti vastavirtaan tungokseen päristellä.

Pootijumiseremonijoita

Kympin lähtö myöhästy vartin verran, ku ei ollu muulta liikenteeltä sopivaa rakoa! No sitte meijät komennettii kaikki koko runsaslukune lauma tien toiselle puolelle kyttäilemää sopivaa lähtöhetkee. Sitte kovalla tohinalla kaikki lähtökarsinaan ja lähettii mänemää pikalähetyksenä.

Liijan kapija oli meille varattu lähtökuja, ja miun eellä juokseva törmäsi metalliseen aitaan tai sitte heittäyty vaan ihan liijan aikasin ja kaatu asvaltille miun eessä. Onneks oli Uunon refleksit senverta herkälle sääjetty, että kerkisin vanhuuven vapisuttavilla jaloillani loikata nippa- nappa heittäytyjän yli, enkä siihe jääny iteki "hetekoimaan". Pikkuse teki kipijää tuossa raihnajalassa. Ola tuli miun jälessä ja onnistu myös tuon lihaesteen ylityksessä.

Rullaluistelijoijen alkykiihytyksijä.

Kovasti oli kapija väylä tukkeessa ja Ola ei omalla vauhilla päässy juoksemaa. Miulle oli varmasti etu, että ei päästy, eikä Uunon ravi päässy nyt ryöstäytymää alkulaukalle niinku monasti käypi. Kello näytteli yli 5minuutin kilometritahtija, mutta siintä se rupes kyllä laskemaa ja tasaantumaa. Ola mäni jossaki puolen kilsan kohilla ohitte, mutta Uunonki jalka ja pumppu läpsytti ihan mukavalla vauhilla.

Jore kannustaa Maratonin voittajaa loppusuoran vihreellä matolla.

Hanne voittajana pootijumilla. Onnea!

Toinen kilsa mäni tasan 4.00 tahilla eli liijan rippeesti. Siintä keskitahti vakiintu 4.13 lukemiin ja kuuven kilsan kohilla rupes vähän epäilyttämään, että miten tässä kääkälle käypi ja kestänkö katkijamatta loppuun asti. Sitte mäni taas kilsa ja keskitahti jökötti samoissa lukemissa...hyvä. Joren kannustus autto mukavasti usijassa kohtaa ja kulku oli Uunohyvää laatua.

Olli taas tutulla paikallaan. Onnea!

Ennen maalii tuli vielä vastatuulipätkä ja sain hyvävauhtisen ja levijän selän etteeni suojaksi. Vuntsin, että tässä roikottelen ja lopussa sitte ohitte. Niin tehtii, ja ennen viimosta mutkaa parisataa metrii ennen maalija nilkutin ohitte.

Sitte vielä viimone pieru ja pinnistys maalisuoran vihrijää mattoo pitkin läkähyksissä maaliin.

Senverta jo silmissäki haritti, että olin näkevinäni lukemat 40:37....tai jotaki....heh, mutta oikee lukema oli 42:37. Kellonki sammuttamine tais unehtuu maaliviivan ylityksessä, kun sillo oli niin paljo muuta toimintaa seuhtovissa käsissä ja nilkuttavissa jaloissa. Uunon keskitahti oli 4:13 ja matkamittariin kerty lukemat 10,178km. Sillä heltisi Veteranos F- (M60)- sarjan kakkostila. Yläkanttii mäni tänää rapijasti.

Uuno ja muut kääkät.

No niin mäni myös Hannella ja ykköspaikka heltisi vähän yli 50:n ajalla, vaikka matkalla suoritettii lukuisia kättelyitä.

Ola otti myös normipaikkansa ja oli ykkönen sarjassaan hyvällä 39 alkavalla ajallaan, vaikka polvee aristaaki.

Mukava oli päivä ja vielä mukavampi ku nilkutuskin tuntui nyt kulkevan. Huomenna on taas uusi päivä, mut liikaa ei kannata kujeilemaa ruveta. Siitäkään ei hyvää seuraa.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Vuosikertakahvia

 

Kuva viime viikonlopun alkuverryttelystä Santa Polassa. Kuvan otti kämppis- Ola.

Kello on "jo" puol kolme aamulla. Kohta olis tarkotus lähtee Murciaan juoksemaan kymppiä. Olis ollu maratoniki tarjolla, mutta semmoselle matkalle Uunon kintut ei ennää ylety. Puolikkaanki juoksentelu tuntuu jo tarpeeksi raskaalta työltä.

Meijän torsaalit kävi Jore ja Hanne jo eilen hakemassa, joten niijen jonotus jää aamulla pois rutiineista. Kiitokset hakijoille!

Mielenkiinnolla oottelen aamun kisaa ja tulosta ja sitä, miten Uuno on Santa Polan puolikkaasta toipunnu. Koko viimeviikon siivut sain kuitenki tehtyy suunnitelmien mukaan raihnoista huolimatta.

Kananjalkaliemen puuttuminen on saattaannu vaikuttaa Uunon juoksukuntoon. Ei oo tullu ku yks tyhjä kananjalkaliemikassi kisoista tulijaisena. Siitä ei paljon voinnu vauhtii imeksiä juoksuunsa.

Yhet "vuosikertakahvit" jo tuossa joiskentelin, ja nyt vois jo ruveta kerräilemää kamoja kassiin ja nousta ylös sassiin, sekä harkita pientä aamuyön herätelenkkijä tuonne Nobelin Alfredin rantapaanalle. Vuosikertakahvin aineosinahan on ylleensä eilenkeitetty, keittimeen jämähtänyt kylmä kahvi, ja veenkeittimellä keitetty vesi. Ola ei tästä Uunon kuntojuomasta oo oikeen ollu innostunnu, ja miun on kyttäiltävä, ettei se nakkaa eilisiä ylijäämäkahveja viemäriin.

Mie ruppeen toimimaan.

Hellettä

 

Akkaa jo tuo aurinkoki pikkuhiljaa pilkistelemää. Mörskälläki on sermijen välistä kurkittu, joko helle on taas alkannu...heh...ei ihan vielä, mutta nyt on sateet jo onneksi loppunnu.

Mitenköhän tuo pintanahkapuoli nyt sopeutuu näihin kuivempii keleihin, ku on noihin vesikeleihin jo päässy tottumaan? Halkeilemaan saattaa ruveta vanha ja vetinen päälysnahka ja iho alkaa kesimään ja nousee näppylöille.

Eilen oli jo poutapäivä ja käin "Vielä Kankeemmalla" Hessuu jututtamassa ja saijulla. Sieltä lähin hiljakseen koukkimaan LaMatan ja Luonnonpuiston lävitte ratanpohjalle ja siitä Alzhaimerin kautta keskustaan ja mörskälle.

Kämpillä on henkisesti jo ruvettu valmistautumaan pitkiin pyöräreissuihin noijen Olan palkintotineroijen talteen saamiseksi ja "Kankeen" ja "Vielä Kankeemman" ketjuja jo ruokaöljyllä hivelty. Illalla pieneksi "alkuverryttelyksi" värkkäiltii ensimmäine viesti tinerokasan päälläistujalle. Nytte ei voi muuta ku ootella.

Mie käin aamulla Normilenkkini hiipimässä. Väsynyttä ja raihnasta oli. Suunnitelmassa on kyl viel yrittää toistaki konttausta illemmalla? Saa nähä onnistuuko.

28 Mitja Marató Internacional Vila de Santa Pola. 22.01.2017

Läskin voimalla taas voittoon! Onnea ylivoimasesta voitosta Ollille!

Onnea myös Vesalle! Tineroita varmaan kuorissa semmone määrä, että "kiharalle" ei taija taipuu koko loppuvuotena?

Kello oli 4.35 ku heräsin. Tarkotus on käyvä pikku "herätyslenkura" heittämässä tässä kohta osin juosten ja osin kävellen. Unen kanssa ei nyt tarvinnu tuskailla. Puoli kymmeneltä "pimennys" ja taju lähti lähes heti.

Luvattu on puolipilvistä, +11 astetta ja 17m/s tuulta. Saa nähä pitääkö ennuste, vai tuleeko vettä? Nyt pittää ruveta valmistautumaa kahvin keittelyyn ja kamojen kasaukseen ja muihin rutiineihin.

Sitte lähittii aamusella Jorman kyyvityksellä kohti Santa Polaa. Meitähän oli Jorma, Hanne, Tarja, Ola ja mie samalla kyyvillä. Kelistä ei vielä tiijetty mittää, ja pelko oli sateesta ja myrskytuulesta, mutta ei tullu kumpaakaan haitaksi asti. +12, 5m/s Uunon takalauvotustuntuman mukkaan mitattuna?

Myö oltii eilen investoitu reilu euro kymmeneen 100 litran vetoseen jätesäkkiin, joista iltapuhteena sitte askarreltii neljä kipaletta mainijoita sajeulstereita, jotka pelas myös hyvin lämpöhaalareina kisan jälkeen. Niille ois ollu kyl hyvät bisneksentekomahollisuuvet. Liki 8000 juoksijaa, ja jos vaikka joka toine ois ostannu sajeulsteri-lämpöhaalari yhistelmän, nettoo ois tullu reilut 3500€!

No sitte käytii verryttelemässä, kattelemassa maalialuvetta ja etiskelemässä ulstereille kätköpaikkoja ja lipsuteltii takasi autolle. Siellä riptiisijä ja liikarätit niskoilta ja jolkottelemaa lähtöpaikalle ja etiskelemää oikeeta lähtökarsinaa. Petriin ja Sariinki törmäsin siinä kiireessä, mutta ei kerinny paljo pakisemaa ku lähtö oli jo vartin päästä.

Oikijaan karsinaan pääsin ja lähelle sen etureunaa. Vähä aikaa vielä kökittii ja sitte alko kova huuto ja rytinä, joka meinasi sitä, että jalkoja piti ruveta liikuttelemaa ja etenemmää kovassa ruuhkassa...Uunon ei keykäsenä kääkkänä ekan kilsan aikana juuri tarvinnu tennareita maahan pistellä, ku raskastekosemmat hiissasi Uunoo etijäpäin molemmilta puolilta ja antovat selästäki työntöapuu. Siinä oli varmasti jo tiskaamine lähellä?

Eka kilsa mäni tahilla 4:45, jossa on parikytäsekuntia "karsinalisää". Se aika mäni ennenku pääs lähtöviivalle.

Olin vuntsinnu päissäni ihan ite, että 4:35 tahilla saattasi pystyy hyvällä tuurilla kisan läpäsemään. Reitiltäänhän kisa on lähes ihanteellinen. Yks pikku ylämäkipätkä ja yks pikkunen "hiekkapätkä" pahimmat vauhin hijasteet, ja jokunen mutka, jos ihan tikkusuoraan reittiin verrataan.

Juoksu mäni tavotteeseen nähen lähes oikeella tahilla, ollen parhaillaan keskitahissa 4:33, ja jatku hyvin tuonne 16km:n kohille, mutta sitte alko lievä etukeno muuttumaa lieväksi takakenoksi, ja hento ruumis takalauvotus mukaan lukijen viihtymää kauvemmi lähempänä maata, ja sillohan siinä rupee mänemää enempi tuota kallista aikaa ja juoksemisen perusajatus hävitä Uunon horisontista.

Perusajatuksenahan on käyttää tuohon järjestäjien ohjastamaan reittiin mahollisemman vähän tuota kallista kamaa, eli aikaa.

Viimesillä kilometreillä Uunon viihtyvyys oli jo yli 4:50 lukemissa ja joskus irtoova loppukirin tapanenki oli vaihtunnu tavalliseksi ja väkinäiseksi talsimiseksi. Maaliviivan yli talsin vajaassa 1:39 ajassa, ja sillä olin M60- sarjassa sijalla 11.

Osajoukko...kuvasta puuttuu Hanne ja kuvan ottaja Jorma.

Olli voitti mainijolla 1:26 ja rapijat ajalla M65- sarjan ylivoimasesti, ja Vesanki aika 1:27 rapijoineen yletty nyt myös pootijumille ja sijalle 3. M55- sarjassa.

Tarja anto muille vähän tasotusta ja lähti rauhallisella vauhilla loppua kohti kiristäen, ja oli 1:42 ajalla neljäs sarjassaan. Hannella oli tänää vaikee päivä ja joutu keskeyttämää neljännesmatka ennen maalia. Harmi homma.

Kiitokset mukavasta reissusta ja kisapäivästä!

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Senverta eilenki sekalla olin, että tuloslinkki jäi askartelematta tänne. No nyt sen vääntelin.

Torsaalijen ja läskijen hakua

Käytii tänää Santa Polasta hakemassa torsaalit, juoksijan polsa ja muut lisukkeet huomiselle Santa Polan puolimaratonille. Vettä sateli viimepäivijen malliin, ei kuitenkaan kaatamalla, ja eilenhän oli suurelta osin aurinkoista, paitsi Uunon reilun parikytäminuuttia kestävän lenkin aikana, jollon losotti koko aika kovasti ja välillä rakkeetki ropisi Uunon rystysille.

Torsaalijenjakopaikka oli nyt Parque Sorolla, jossa niitä on jaettu aikasemminkin. Torsaalipaperit ku näppeihin saatiin, sitte lompsittii numerolla hakemaa juoksijanpolsat Expoteltasta, jossa oli kaikenmoista juoksukamaa esittelyssä ja myynnissä.

Kuvan juoksijakissa säikytti Uunon ku huuteli katon rajasta jotaki....oli Uunoo reilun metrin pitempi.

Sitte jo lähettii Torreviejan ja Guardamarin suuntaan, mutta tullessa topattii "lyhkäsillä kahveilla" La Marinassa.

Expoteltta Santa Polan Parque Sorollalla.

Mörskällä sitte kyttäiltii ammuma-hiihtoo ja sitte oli pakko nykästä kumilursti päälle ja lähtee läskin ostoon ja vesisateeseen. Rio Röntgenin ylitys tiedossani olevasta kahluupaikasta ei kyllä kiinnostannu, ja niinpä ajatuksena oli kävellä Rio Pariisille ja koittaa löytää parempi ylityspaikka.

Kävelin Rio Pariisin rannanpuoleista rantaa alajuoksun suuntaan, mutta ku saavuin Rio Pariisin ja Rio Röntgenin yhtymäkohtaan, oli selvää, että yli ei pääse.

Ei ollu Uunolla venettä, eikä sen rakentamiseen tarvittavia välineitä. Rio Pariisin toiselle puolelle ois ollu mahollista jostakin kahluupaikasta päästä, mutta alajuoksulla oli toisella puolella semmonen paikka, että sen ylitykseen ei Uunon uimataito tuntunnu riittävän.

Heitin hanskat tiskiin ja oisin hukuttautunnu viskiin, mut sitäkää ei tähän hätään ollu saatavilla ja läskinnälkä paino jo päälle kovasti.

Tein päätöksen, että "kipasen" Rio Pariisin yläjuoksulla sijaitsevassa Torremarinan ostoskeskuksen kaupassa. Sinne pääsinkin suht helposti ilman isompia vesilotrauksia, vaikka sitä niskaa taivaalta losottiki kiitettävät määrät.

Huomiselta en iteltäni suuria oottele. Vesa äsken ilmotteli, että vettä on vielä juoksureitillä 18-19 kilsan kohilla? Ennusteen mukaan luvassa +11 ja 17m/s tuulta....heh...ja EHKÄ myös vettä? Mukavata.

Rio Röntgen

Eilen mäni kaikki pitkin "kannikoita" eli takalistoo noijen luonnonilmijöijen takja. Sisätiloissa kökittii pääosin mörskällä ja pijäteltii sajetta. Se homma onnistu huonosti. No olihan siinä aikaa vähän vilkuilla Butterfly Spanishtä ja toimitella muutaki joutavaa.

Aamulla yrittelin pientä lenkkijä heitellä, mutta ku ei ollu norkkelija eikä räpylöitä, siintäkää ei tullu ku vihaseksi. Muutaman kilsan räpiköihtemisen jälkee palasin mörskälle.

Toisen ulostautumisyrityksen tein puoliltapäivin. Lähin yrittelemää Consumin kauppaa kohti, joka on tuossa vajaan kilsan päässä.

Yhen korttelin ku kaatosatteessa läpsyttelin tuohon Röntgenin kavun varteen, siinä missä ennen oli tie, oli nyt joki....voi perhana.

Lähin lätkimään pitkin Rio Röntgeniä alajuoksun suuntaan, vaikka kauppa oli ihan toisella suunnalla toivoen löytäväni joesta jonkun kahluupaikan, josta uskaltautusi yli.

Sitä ei tuntunnu löytyvän ja puolen kilsan kävely alavirtaan näytti vaan tuottavan joen syvenemisen.

Palasin lähtöpaikalle, ja muutamalla ripijällä uintiliikkeellä ylitin Rio Röntgenin. Enää ei tarvinnu huolta kantaa tennarijen kastumisista... Jalkoja paleli...

Ennenku Consumille pääsin, jouvuin ylittelemää puolenkymmentä muutaki jokia ja Uunon ulkonen olemuskaan ei ollu ihan kauppakunnossa.

Nälkä kuiteni paino päälle ja kauppakunnoton ja läpimärkä Uuno paino kauppaan. Kylmänkankeilla jäsenillä ostelin läskit ja muut muonat ripijällä tahilla ja samalla tahilla kassoille, ja muutaman uunovitsin jälkeen naurunremakan saattelemana ulos.

Siellä oli täys auringonpaiste!!! No minnuu se paiste ei paljo auttanu, ku samat joet oli ylitettävä ku tullessaki. Rio Röntgenin rannalle ja sen kahluupaikalle ku saavuin vastarannalla kärvisteli pariskunta. Mie painelin suoraan yli joen ja polskuttelin vastarannalle....heh...pariskuntanta miulle nauro, mut sinne ne joutu pulikoimaan samalla tavalla ku mieki kun joen toiselle puolelle oli hinku. Mörskälle ku pääsin, alko kohta taas vesipaiste ja muovihampaijen tiukkaus.

Loppuilta on sitte käristelty läskii ja yritelty kuivatella tennareita ja läpeensä märkiä rättikasoja.
Kaikkia se läskin loppumine ja nälkä teettää...

Litistynny

Pikkusen on viilikset toissapäiväsestä litistynny näijen ilmojen takia. Eilen aamulla vielä pääs aamulenkiltä kuivin jaloin mörskälle, mutta sitte rupes lykkäämään jo lunta ja se muuttu sitte illan mittaan vesisateeksi.

Iltaa kohen sitte tuuliki ylty myrskyksi ja siihen päälle kova salamointi.

Aamupäivällä lähettii hakemaa teknistä apua ja lompsimaa "kylälle" Olan kanssa. Teknisen avun toimistossa työntekijä sano tiskillä, että 32 vuotta on ikää ja eka kerta lunta täällä sataa.

Kovasti tuo lumisaje ihmetystä ja hämminkiä aiheutti ja joka mutkassa oli ihmiset kameroimassa talteen tätä poikkeuksellista ilmiöö.

Keli pysynee samanmoisena lauantaihin asti. Sitte toivottavasti jo aurinkokin näyttäytyy. Aamulla käin yrittämässä pientä juoksulenkkiä, mutta uimahommiksi mäni ja parin kilsan räpiköimisen jälkeen tulin takasin mörskälle rättijen ja tennarijen kuivatukseen.

Kauppareissun lupasin suoritella tänään ja kroolailla yksinää kaupalle, ni ei kaikkijen tarvi rättijänsä kastella. Miullahan on tuolla kaapissa tuliterä ja testaamaton "kumilurtsi", jonka vois viritellä ennen lähtöö paperinahkansa suojaksi.

Hyvä viilinki

Mukavasti on eläminen täällä Torressa lähtenny taas käyntiin ja lenkkijä on heitelty sinne ja tänne. Vaivatki on pysynny aisoissa, vaikka niijen lukumäärä on kasvusuunnassa.

Nyt on kyllä huomiselle povattu poikkeuksellisen vilposta keliä. Jos jollakulla sattuu olemaan ylimääräset hiihtimet, vois lähettää tänne, ni pääsisin testailemaan, jos se taivaalta lunta rupijaa lykkäämään?

Kuvia ottelin eiliseltä aamulenkiltäni. Auringon nousuu en ihan malttannu ootella, ko oli mahottoman hyvä viilinki lätkijä mänemään. No tänä aamuna samaa viilistä ei ollu, ja lähtöki vähän viivästy osin tuon lattijoijenki pesun takija, ja kintut oli paljo väsähtäneemmän oloset ku eilen.

Nobelin rantakavun kuppilassa, taksiaseman vieressä oli eilen aamulla ku siitä ohi nilkuttelin, vielä täys joikhaaminen käynnissä.

III EDICIÓN 10K ROTARY CLUB ELCHE ILLICE. 15.01.2017

Väkee piisas ja juiksijoitaki 1500 kieppeillä Elchessä.

Joulukuun ekalla viikolla, ennen Perslantijaan peruuttelua, laiteltiin kämppis- Olan kanssa vino pino kisailmotuksia sissään. Tännää aamulla sitte lähettii tuota pinoo purkamaan ja nylkyttelemää kympin kisaa Elchessä.

Ola oli jo kyyveistä sopinnu Jorman ja Hannen kanssa, ja Vesaki tarjoutu meijät hakemaa, jos tullee esteitä suunnitelmiin. No ei tullu ja aamusella Jorma ja Hanne noukki "voimakaksikon" mörskän eestä kyytiin.

Corleonen entisen autovirman liikenneympyrään oli polliisimiehet pystyttänny puhallusratsijan, mutta Jore oli senverta selväpäisen näköne, että myö päästii jatkamaa matkaa pelkillä huomenijen sanomisilla.

Autossa siinä sitte muisteltii sitä, että ketä kävi viime vuonna tässä samasessa kisassa. Uunon muistikuvat oli haralla pohjalla, eikä mieleen tullu, että viime vuonnaki mukana olin täälläki, vaan jänkäsin vastaan parempimuistisia. Lahottajasieni on jyllänny latvustossani melko mukavasti.

Keli oli lämpötilan suhteen ihanteellinen 10astetta, mutta puuskanen vastatuuli oli nyt riesana. Aurinko porotteli onneksi pilvettömältä taivaaalta kohti maata ja Uunon kaljuuntuvaa päälakia.

Torsaalit hajettii ja kisanormija nouvattaen verryttelemää ja "pizzapusikoita" etiskelemää. Pusikot löyty ja nestetyhjennys saatii suoritettuu ja autolle takasi vähentämää päällä oleva rättiarsenaali kisatasolle. T-paijan alle jätin rinkkapaijan, ja sopivaksi osottautu rättimäärä kisan edetessä.

Unohin kuitenki kaularätin kaulalle, mut Jore sen otti hallintaan kisan ajaksi. No sinne se ois unohtunnu kokonaa, jos ei Jore sitä miulle takasi ois tyrkyttänny kisan jälkee.

Pikkusen oli hatarassa tieto siitä, missä tarttiviiva sijaitsee, mut kyl kaikki sitte pääs siitä yhteisymmärryksee ja päästii lähtemää vähän myöhässä. Neljä metrii juostii ja sitte jo topattii....en tiije mikä sen mänön tyssäytti? Mie kerkisin jo kellon väliaikanappija painaa, mut onneks se ei yhtä sekalle männy, mitä Uuno jo on.

Alun hiippailin 4:25 tahilla, mikä tuntu ihan sopivan kovalta. Mäntii vastatuuleen reiluun neljään kilometriin. Sitte käännyttii takasi ja kääntöpaikan jälkee taas puhalti nassuu kohen tuuli. Puolvälin jälkee alko vähä jo nilkat notkistumaa ja jalka painamaa ja tahti hiipumaan.

Suurin osa viimosesta kilometristä tultii napakkaan vastatuuleen ja siinä meinasi lennellä köykäsemmällä keholla varustettu Uunonen selälleen. Koitin sitte kohentaa keykästä kehoani suurempaan etukenoon, jotta sais liikkeen pijettyy oikijaan suuntaan. Huonosti onnistu yritys ja maisema ei juuri vaihtunnu, mut ajan kanssa mieki sieltä urheilukentälle osasin omilla tolpillani ja kiertelin vajaan kierroksen kentällä niinku nopijammatki oli tehnny. Uunon pyristys piisas nyt M60- sarjan kolmoseksi.

Ollihan voitti ylivoimasesti M60-sarjan, vaikka joutu meijän untuvikkojen sarjassa juoksemaa. Hanneki voitti omansa ja Vesa tuli omassaan kakkoseksi.

Hanne ykkösenä. Harmi ku kuvat joutu ottaman vastatuuleen ja niistä tuli tummahkoja.

Vesa juoksi reilusti alle 40 minuutuin ja kakkoseksi.

Ylivoimane Ola ylimpänä, ja paljo hittaampi Uuno alimpana. Kuvan otti Jorma ja rusketuksen lisämiseksi mie sitä vähän himmensin.

Tarjoilut oli taas mukavat ja pöyvät notkahteli Uunon pattipolvijen tahissa muona- ja ruokamäärästä. Vattat ku saatii killillee ja jumiseremonijat toimiteltuu mäntii autolle. Mie jatkoin Uunoiluva, ja olin mättänny Hannen Aneto- kassiin omija tavaroitani, luullen sitä omakseni ja luulo siitä, että kassi on miun, jos siellä on miun tavaroita todistettii taas vääräksi. Uunon kamat voipi olla kenen kassissa tahansa. Tähän on tultu....heh. Ja tieto siitä, että sekoilu ei ainakaan parane, oli "lohduttavaa" kuultavaa.

Vattanahkat killillään ruokapöytien äärellä.

Meijän pootijumilla tänään hyvin viihtynyt joukkue vahvistettuna Guardamarin juoksijalla. Uuno anoo voimija käjessään olevalta pystiltä töpeksimisen vähentämiseksi.

Mahottoman mukava oli käyvä Elchessä ja kinkata vaikka vähän hitaastikin siellä. Kiitokset suuret hyville ystäville siitä ilosta!

TULOKSET LÖYTYY TÄÄLTÄ.

KISAVIDEO LÖYTYY TÄÄLTÄ.

Pertsuikki

Pertsuikki ku oli mukava käyvä kinkkaamassa liijan paljoilla pukineilla tuossa Torren puistossa, vaikka kovasti vielä väsytti eilinen matkanteko ja valvominen.

Perslantijassa oli ihan karmee keli, mutta ennen puoltapäivää ku heräilin auringonsäteijen pilkistellessä tuon ikkunan eessä olevan puusermin lävitte, alko jo suupielet venyy väkisinki ylöspäin. Kalloo on vielä kivistelly pikkusen, varmaan sen takia ku lentoveneily tehtii kahvin ja tuoremehun voimalla. Niissähän ei nuo rosentit oikeen oo kohillaan.

Hessuhan oli kääkkää vastassa Alicantessa ja kyyvitti riutuneen Uunon Torreviejan mörskälle kaikkinen kapsäkkeineen.

Perslantijan päässä Uunon tulosteli automaatista maihinnousukortit ja muut lipukkeet, mutta vähän ihmetteli ku kone kyseli englanninkielen taitooni ja ovenaukasukykyäni. Myöntävästi vastailin kysymyksiin ja sain itelleni ikkunapaikan ja vielä ihan hätävarauloskäyntioven kohilta, jossa oli ruhtinaalliset jalkojenoikomistilat.

Turvatarkkailijatki jätti nyt "takatukan" rauhaan, ku oli kovasti porukkaa itteesä tarkisteluuttamassa. Kone oli lähtiessä jo tunnin myöhässä ja Alicantessa saman verran. Hessu joutu oottelemaa kääkkää ihan turhan päiten.

Mörskällä olin puolen kolmen maissa ja kahvii keiteltii vielä lähemmäksi viiteen asti, ja juteltii pehmosia.

Kyl tää leiritys tästä alkaa taas pikku hiljaa lutviutumaa.