maanantai 22. tammikuuta 2018

Vuosikertakahvin terveysvaikutukset

Kuva on joku päivä sitten otettu Guardamarin puolimaratonin lähtöalueelta, jossa käin kyykkimässä.

Sitten otsikon aiheeseen. Mörskällä on ollut kovasti keskustelua, välillä kiivastakin väittelyä ns. vuosikertakahvin terveysvaikutuksista. Senverta rähinätaso on mörskällä noussu, että ei muu auttannu ko alkaa tekemää aiheesta tieteellisempää tutkimusta, vaikka miulle on kyseisen, viimeaikojen merkittävimmän juomakeksinnön terveyttä edistävät vaikutukset ilman tutkimistakin ihan selviä.

Tässä vaiheessa huomautan, että en kehota seuraavassa mainittua kahvinjuurta valmistamaan, tai ainakaan nauttimaan ulkoisesti, enkä sisäisestikään. Siintä voi seurata vähimmilläänkin vattanpuruja, lekurireissu tai hengen pakeneminen ilmiselvästi liijan ohkasen pääkopan tai sieraimijen kautta.

Takavuosien ihmelitkun Kananjalkaliemen saatavuus on ollu tänä vuonna ongelmallista, ja siksi mörskällä on kehitelty uusi käänteentekevä voimajuoma, vuosikertakahvi.

Vuosikertakahvin tärkein ainesosa on kahvin juuri, vähän samalla tapaa, kuin rukiisen leivän valmistuksessa on taikinan juuri. Juuren saa helpoiten syntymään jättämällä osan tuoretta, juurikeitettyä kahvia juomatta, ja avonaiseen astiaan, esim. kahvimukiin seisomaan. Kahvikuppi on ihan liian pieni tähän takoitukseen, ja istumaan sitä ei missään tapauksessa saa jättää. Sillon mänee auttamatta pilalle koko juuri.

Hyvän kahvin juuren muodostumista auttaa huomattavasti, jos mukia ei ole jynssätty muutamaan päivään, eikä varsinkaan millään pesuaineella tesinfijoitu.

Tässä yhteyvessä en tarkoin halua puuttua kemijallisiin- enkä muihinkaan mukissa alkaviin reaktijoihin, mutta pintapuolinen selvitys lienee tarpeellinen. Seisomaan jätetyssä mukissa alkaa pakteeri- ja sienikanta heti lissääntyä. Ajan kuluessa, muutaman päivän päästä juuri on parhaimmillaan, ja noin viikon kuluttua on havaittavissa jo vihertäviä saarekkeita seisovassa mukissa olevassa kahvijuuressa.

Homma vaatinee vielä lisätutkimusta, ja on ennustettavissa, että lopulta koko kahvijuuri on peittynyt vihreään bakteeri- sieni- tai jalkasienikasvustoon. Rihmaston laatu on vielä määrittämättä, koska ei oo määritykseen tarvittavaa välineistöö saatavilla mörskällä.

Kun kahvin juuri on saatu valmistettua, ja kullekin sopiva väkevyystaso määritettyä, voidaan juurta käyttää sellaisenaan, kuten mie monasti teen, tai sitä voidaan "jatkaa", eli laimentaa keitetyllä vedellä, tai tuoreella, juuri-keitetyllä kahvilla. Näin saadaan valmistettua mainio terveysjuoma, vuosikertakahvi.

Tässä vaiheessa on mainittava, että kämppiskolleega on heti ku silmä vähänki välttää, nakkaamassa miun kupissa hyvällä alulla olevan itiöviljelmän viemäriin, ja täällä leiriolosuhteissa en oo tuohon "pintakasvustovaiheeseen" päässy vielä kertaakaan.

Vuosikertakahvin terveysvaikutukset voidaan jaotella ainakin viiteen osaan.

1) Janoa sammuttava vaikutus.
2) Ruumiin aktiivisen toiminnan lisäys tai väheneminen.
3) Hiusten lähdön lisäys.
4) Hammasluuston väri ym. muutokset.
5) Alaraajojen vaikutukset.

Janoasammuttava vaikutus perustuu ihan vaan solutasolla nestemäärän lisäykseen. Kaiken juomisenhan on todettu olevan terveellistä, oli juoma mitä tahansa. Ruumiin aktiivisen toiminnan lisäys perustuu kohvehiinin olemassaoloon, vaikkakin sen osuus kiehuvalla vedellä jatkettaessa väheneekin. Hiusten lähdön lisäyksen todentaminen vaatii lisätutkimusta, eikä surantaan osallistuvien määräkään ole tarpeeksi lukuisa (nyt 2 henkilöä). Molemmissa ryhmissä, lasebokahvia ryystävällä (Ola), ja vuosikertakahvia nauttivalla (Uuno) hiustenlähtö on lisääntynny, eli latvuston kokonaispaino on vähentynny, ja sitä kautta suoritustaso parantunnu. Hammasluustoon vuosikertakahvin nauttiminen vaikuttaa tummentavasti. Se taas helpottaa kylällä pimijään aikaan turvallista liikkumista. Liijan valkosten hampaijen välähtely, ja varsinkin jalometallien välke saattaa aiheuttaa joissakin ihmisissä rosmoreaktijon, ja liijan valkonen tai valkokultanen hammas saattaa suusta tipahtaa ja joutua vääriin käsiin. Molemmissa ryhmissä havaittiin myös alaraajavaikutuksia, mutta tutkimus on vielä ajanpuutteen takia pahasti kesken.

Eipä tässä nyt tän tärkeempää oo.

Mie taijan ja lähtee ulos toistamiseen,  ku on niin metka ja lämmin ilma.


2 kommenttia:

  1. Kyllä siinä aika lokosesti kuluu tollaisten tutkimisten parissa. Ei muutako juoksu intoa sinne.

    VastaaPoista
  2. Kiitokset Karppa, kyllähän täällä on toisenlaisijakin toimintoja paljon tehtävänä, joissa tuo aika tärvääntyy, mutta laitoin tuon tärkeimmästä päästä olevan tekstin muotoon... heh.. Intoo kyllä piisais, mut ikä ja raihnat asettaa jo omia esteitänsä tuohon kilvanjuoksenteluun. Pärjäilemisiä sinnekin!

    VastaaPoista