sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

VII CARRERA POPULAR BENIJÓFAR "PREMIO CASAS MANUEL". 11.03.2018

Kovasti oli taas kisassa porukkaa, ja ilma mainio muuten, mutta navakka tuuli pisti puntit tutisemaan. Kovasta tuulesta johtuen miulta lipsahti pottuvarvaskin kuvan yläreunaan. Sori.

Tänää ku oli sunnuntai, ja yleensä on kisapäivä, eikä oikeen vanhukset enää muistannu, että onko meillä kisat, vai eikö, ni varoiksi kuitenki lähettii "normaaliaikoihin" tuohon Alzheimerin talon ettee kyykkimään. Jos meillä kisat on, ni varmaan joku meijätki hekemaan tulee. Tuli siihe sitte yks kolmaski huonomuistinen ja meijän ikäne ukko ettimää eilistä. No aikamme ko siinä uoteltii, ni jo pörähti musta pirssi tienreunaan, ja kyseli meijän heimon kielellä, että lähettäkö juoksukisoihin? No eihän meitä niihi hommii oo tarvinnu paljo käskytellä, ja kyytii ängettii. Kisat oli kuulemma tuossa ihan likeellä, jalkamatkan päässä, eli Benijofarissa. No mukavampihan se oli männä pirssillä, ja mukavassa porukassa, ku semmone kyyti tarjolla oli. Naamat totisina, ja lähes tipat linssissä ajeli surullinen ja hiljanen Alzheimerjoukko Benijofariin.


Kovasti oli aikasin aamulla huonomuistisia tungeksimassa Alzheimerin talon liepeillä eilistä ettimässä.

Siellä sitte jo saatii kaikkien naamat marnilleen ja muutenki oli mukava olla taas "tositoimissa", vaikka vieläki mukavampi ois, jos pystys juoksemaa kunnolla. 

Jarkon tuuletukset. Senverta ylös nousi "saavi", että Uunon rajauskapasiteetti ei meinannu kuvan yläreunaan ylettyä.

Tää on kyl yks niitä kisoja, mitä ei haluas pois jättää kisa-allakasta, jos vaan suinkin pelipaikalle joutaa. Kisat on lähellä, mukava paikka, ja paljon porukkaa, unohtamatta noita tarjoiluja.

Vesa hienosti kakkoseksi meijän sarjassa M-55.

Ilmahan oli lämmin +20 ja aurinkoinen, mutta kova tuuli haittasi ainakin keulilla juosseita. Lähtöhän tapahtuu ylämäkeen, joka sitte vielä jyrkkenee loppua kohti, ja saapi olla tarkkana, ettei mäne liijan hapokkaaksi kyyti heti alussa.

Auto saatii parkkii ja hajettii torsaalit. Se kävi kätevästi. Sitte oottelemaa lähtöö, ja vähentämää "vällyjä" ja verryttelemää. Sitte lähettii nelistämää ylämäkeen. Ola oli kuulemma rinnalla koko ylämäjen...heh...en huomannu. Koitin ite kyllä ja männä mahollisimman säästelijäästi, koska se samanen mäki pitää aina kontata vielä kertaalleen lopussa.

Ola mäni mänöjään ylämäjen päältä. No sitte vastaavasti mäntii samanen mäki myötäsuuntaan ja lähtöputkilon alitte myös. Sitte oli peltojuoksuu, välillä vastaseen ja välillä myötätuuleen. Siinäkään ei Uunolla juuri kohokohtia ollu, mutta muutamia Guardamarin juoksijoita ohitin. No lopussa pääsi kyllä Uunoki "nauttimaan" kohokohasta, joka oli kisan lopussa tuo samanen ylämäki, joka loppuun jyrkkenee. Voi hitsi ku jo ramasi ja rauko niin, että mieli teki pitää pikku tauko. No eihän siinä tauvottelemaa jouva kilvanjuoksentelussa. Loppuun asti oli hoiputtava, niinku elämisessä yleensäkin.

Tämä kolmikko on tuttu näky poodiumeilla.

Loppusuorakin on täällä melko rankka koettelemus, koska tuo suora on melko jyrkkä, ja pitkä. Luulin jo toiseksi viimosta putkiloo maalilinjaksi, mutta patskan marjat...vielä piti yks putkiloijen väli jaksaa...no kyl se maali sieltä ilmaantu miunki taakse.

Paikallista nuorempaa naisjuoksijapolvea poodiumilla.

Sitte siintä siirryin sulavasti, ja kuumottavalla kantakalvolla kirkon taakse aukiolle, jossa oli loppukinkerit menillään. Mieki niihin vielä kerkisin osallistumaan.

Tällä kapasiteetilla nyt rynnisteltiin. Vasemmalta Kauko, Ola, Vesa ja Uuno.

Autolle ja kuivien vetimien vaihtoon, ja takasin oottelemaan pokaalien nakkelua. Mukava oli patsastella pontevana auringonpaisteessa, vaikka ei ite "jumittelemaan" joutannukaan. Jarkko Järvenpää voitti kisan. Vesa oli M55-sarjan toinen, Kauko viijes, Ola seittemäs ja Uuno yhestoista. Ajat löytyy tuolta tuloksista.

Myö lähettii Kaukon kanssa hakemaa toiset kipolliset servo-juomaa, ku pikkusen janotti tuo suolane Serrano-kinkku. Nämä iloset veijarit sitä meille tarjoili. Mukavaa porukkaa...kerta kaikkijaan...Niin oli myös meijänki porukka...ja mukava oli koko päivä.

Senverta oli henki päällä meijän mörskän eläjillä, että lähettii kämpiltä kiikenteeseen heti kahvittelujen jälkeen. Suuntana oli keskustan Duathlon kisat, jotka oli tuossa kilsan päässä. Mie mänin Kankeella, ja jatkoin siitä Aromatica puistoon "venymään".

Nytte jo venytää hetekalla, ja kohta jo toivottavasti unten mailla.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.




2 kommenttia:

  1. Hyvin on Uuno venytelly, kun pottuvarvaskin nousee kepeästi linssin eteen. Maailman eniten kuvattu esine on kuulemma linssisuojus, toisena sormi ja vasta kolmantena varvas. Siihen ei enää kankeemmat pysty.
    Tietää harrastelijakuvaaja Pate.
    Ja terveiset hiihtolomalta. Yli 20km jo suksittuna Repovedellä.

    VastaaPoista
  2. Jep..keposasti kohos "kalossi" juoksun jälkee, mutta ei juoksun aikana...no aikaa oli panostaa enempi muuhun oheistoimintaan. Repovesi...vai parempi vissiin sanoa tähän aikaan Repojää on varmasti mykava paikka hiihtoloman viettoon. T.uuno

    VastaaPoista